Valtakunnankreivi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Valtakunnankreivi (saks. Reichsgraf) oli kreivin arvonimi ja asema, joita Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta myönsi loppuunsa, vuoteen 1806 asti.
Valtakunnankreivi tarkoitti, että sen haltija on suoraan keisarin vasalli, eikä vain välillisesti jonkin keisarikuntaan kuuluvan ruhtinaskunnan alaisuuden kautta.
Mikäli valtakunnankreivillä oli myös suoraan keisarikunnan läänittämää tai allodiaalista maaomaisuutta, sellaisia pidettiin 1700-luvulta alkaen ruhtinaiden veroisina (saks. gefuersteter gräfen). Tällaisella oli merkitystä 1700–1900-lukujen ruhtinaallisilla avioliittomarkkinoilla, joilla samanarvoista syntyä olevat morsiamet olivat yleensä edellytys että avioliiton lapset saattavat periä isänpuoleisen sukunsa kruunun. Esimerkiksi Venäjän keisarit (jotka olivat samalla Suomen suuriruhtinaita) edellyttivät valtaistuimen perimystä varten, että heidän sukuunsa kuuluvat prinssit naivat samanarvoista syntyä olevia morsiamia tai muuten avioliitto katsottiin morganaattiseksi, jolloin lapsilla ei ollut kruununperimisoikeutta.
Sen sijaan esimerkiksi Nikolai I:n vanhimman tyttären suuriruhtinatar Marian lapset hänen avioliitostaan Leuchtenbergin herttuan Maximilienin kanssa tunnustettiin kyllä kruununperimysoikeutetuiksi Venäjällä ja Suomessa, koska Maximilienin suvulle kuului muun muassa Eichstädtin valtakunnankreivillinen pikkuruhtinaskunta.