Valeri Harlamov
| Valeri Harlamov | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. tammikuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto |
| Kuollut | 27. elokuuta 1981 (33 vuotta) Moskovan alue, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus |
 Neuvostoliitto |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | hyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Sarja | Venäjän jääkiekon superliiga |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1967–1981 |
| Seurat | TsSKA |
| Hockey Hall of Fame | |
|
2005 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Neuvostoliitto
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Sapporo 1972 | jääkiekko | |
| Kultaa |
Innsbruck 1976 | jääkiekko | |
 Hopeaa |
Lake Placid 1980 | jääkiekko | |
Valeri Borisovitš Harlamov (ven. Валерий Борисович Харламов, 14. tammikuuta 1948 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 27. elokuuta 1981 Solnetšnogorsk, Moskovan alue, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen jääkiekkoilija, kaksinkertainen olympiavoittaja ja kahdeksankertainen maailmanmestari. Harlamov teki 193 maalia 292 maaottelussa. Hän on Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen kaikkien aikojen tehotilaston kolmannella sijalla.
Harlamovia pidetään yhtenä kaikkien aikojen taitavimpana jääkiekkoilijana. Hänet äänestettiin yhtenä kuudesta pelaajasta vuosisadan tähdistökentälliseen International Ice Hockey Federation 's (IIHF):n kyselyssä 56 asiantuntijan ja 16 kansallisuudesta koostuvan ryhmän mukaan[1] . Hän oli tunnetun hyökkäysketjun Mihailov-Petrov-Harlamov vasen laitahyökkääjä. Hän kykeni yhdistämään nopeuden mailankäyttöön ainutlaatuisella tavalla.
Harlamov teki lopullisen kansainvälisen läpimurtonsa vuoden 1972 Summit Series -sarjassa Kanadaa vastaan. Ensimmäisessä kohtaamisessa hän oli kentän paras pelaaja. Kuudennessa pelissä Bobby Clarke sivalsi mailalla Harlamovia nilkkaan, ja monet ovat arvelleet tämän kääntäneen tiukan kahdeksanosaisen sarjan lopullisesti Kanadalle. Vuoden 1976 ensimmäiseen Kanada-cupiin hän ei voinut osallistua loukkaantumisen takia.
Hän edusti koko seurajoukkueuransa useiden muiden maansa huippupelaajien tavoin armeijan joukkuetta Moskovan TsSKA:ta.
Valeri Harlamov kuoli auto-onnettomuudessa 27. elokuuta 1981.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäläiset tähtipelaajat Ilja Kovaltšuk ja Jevgeni Malkin kantavat numeroita 17 ja 71 (käänteinen 17) Valeri Harlamovin kunniaksi.[2]
Harlamovin mukaan on nimetty yksi KHL-liigan neljästä divisioonasta.
Saavutuksia ja palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Neuvostoliiton mestari 11 kertaa vuosina 1968, 1970, 1971, 1972, 1973, 1975, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa kultaa 1969, 1970, 1971, 1973, 1974, 1975, 1978 ja 1979; pistetilaston voittaja ja paras maalintekijä 1972; paras hyökkääjä 1976; tähdistössä 1972, 1973, 1975 ja 1976
- Neuvostoliigan maalipörssin voitto 1971
- Valinta Neuvostoliiton tähdistökentälliseen 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1978
- Neuvostoliigan pistepörssin voitto 1972
- Olympialaisissa kultaa 1972, 1976 ja hopeaa 1980
- Valinta Kansainvälisen jääkiekkoliiton tähdistökentälliseen 1972, 1973, 1975 ja 1976
- Neuvostoliiton paras jääkiekkoilija 1972 ja 1973
- IIHF Hall of Fameen 1998
- Hockey Hall of Fameen 2005
- Valinta Kansainvälisen Jääkiekkoliiton vuosisadan tähtikentälliseen 2008
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ IIHF Centennial All-Star Team
- ↑ One on one with Valeri Kharlamov hhof.com. 2009. Arkistoitu 21.5.2012. Viitattu 7.6.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valeri Harlamov Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
