Ulsterin vapaaehtoisjoukot

Ulsterin vapaaehtoisjoukot (engl. Ulster Volunteers) oli Irlannissa Ulsterin unionistien vuonna 1912 perustama puolisotilaallinen järjestö, jonka tavoitteena oli estää Irlannin itsehallinnon eli home rulen toteutuminen. Järjestöstä käytettiin myös nimeä Ulster Volunteer Force (UVF). Vuonna 1966 perustettu unionistinen terroristijärjestö omaksui saman nimen.

Historia

Ulsterin vapaaehtoisjoukot perustettiin 13. joulukuuta 1912 niin sanotun home rule -kriisin aikana, joka oli saanut alkunsa Ison-Britannian hallituksen antamasta home rule -lakiesityksestä. Aloitteentekijänä toimi vuonna 1905 perustettu Ulsterin unionistien neuvosto (Ulster Unionist Council). Puolisotilaallinen voima päätettiin perustaa, koska siihen mennessä home rulea vastaan järjestetyt mielenosoitukset eivät olleet saavuttaneet toivottua vaikutusta. Paikallisten puolisotilaallisten yksiköiden perustaminen oli käynnistynyt Ulsterissa jo aiemmin, ja jo helmikuussa 1912 niihin kuului noin 12 000 jäsentä. Pian näiden ryhmien johtajat kokivat tarpeelliseksi luoda itselleen yhtenäisemmän organisaation, jolla olisi tiivis kytkös unionistipuolueeseen. Vuoden 1914 puoliväliin mennessä Ulsterin vapaaehtoisjoukkoihin oli liittynyt noin 90 000 miestä. Komentajana toimi Intiassa palvellut brittiarmeijan evp-kenraali Sir George Richardson. Vastavetona Ulsterin vapaaehtoisjoukoille home rulea kannattaneet Irlannin nationalistit perustivat omat puolisotilaalliset joukkonsa, Irlannin vapaaehtoisjoukot (Irish Volunteers).

Ulsterin vapaaehtoisjoukot valmistautuivat vastustamaan väkivaltaisesti Dubliniin perustettavaa hallintoa, mikäli home rule toteutuisi. Koska järjestöllä ei alkuun ollut juuri aseita, se tilasi niitä salaa Saksasta. Noin 25 000 kivääriä ja kolme miljoonaa patruunaa käsittänyt aselasti saapui Belfastin pohjoispuolella sijaitsevaan Larnen satamaan 24. ja 25. huhtikuuta 1914 välisenä yönä. Ulsterin vapaaehtoisjoukkojen olemassaolo lisäsi unionistien itsevarmuutta ja muodosti ongelman Ison-Britannian hallitukselle. Lisäksi Irlantiin sijoitetut armeijan yksiköt sympatisoivat vapaaehtoisjoukkoja. Maaliskuussa 1914 tapahtui niin sanottu Curraghin välikohtaus, kun Curraghiin sijoitetun ratsuväkiprikaatin upseerit ilmoittivat eroavansa, mikäli heidät komennettaisiin toimimaan unionistijoukkoja vastaan. Lopulta hallitus sopi unionistijohtajien kanssa, että kuusi Ulsterin kreivikunnista jätettäisiin ainakin tilapäisesti uuden Irlannin itsehallinnon ulkopuolelle. Vuonna 1914 parlamentissa hyväksyttyä home rule -lakia ei lopulta pantu koskaan toimeen.

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua unionistijohtaja Edward Carson kannusti Ulsterin vapaaehtoisjoukkojen jäseniä värväytymään Britannian armeijaan. Varta vasten heitä varten brittiarmeijaan perustettiin 36. divisioona, joka osallistui sodassa muun muassa Sommen taisteluun. Ulsterin vapaaehtoisjoukkojen toiminta Irlannissa kuihtui sodan aikana, mutta elpyi uudelleen vuosina 1919–1921 Irlannin itsenäisyyssodan seurauksena. Unionistipuolueen painostuksesta Britannian hallitus hyväksyi vuonna 1920 vapaaehtoisjoukkojen sulauttamisen Irlannin poliisivoimien tueksi perustettuun Ulster Special Constabulary (USC) -yksikköön, joka pääasiassa vastasi Irlannin tasavaltalaisarmeijan (IRA) vastaisesta toiminnasta Pohjois-Irlannissa. USC:n seuraajaksi perustettiin vuonna 1922 Pohjois-Irlannin oma poliisi, Royal Ulster Constabulary.