Työt ja päivät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Työt ja päivät
Ἔργα καὶ ἡμέραι
Hesiodoksen Töiden ja päivien alku kreikan- ja latinankielisessä painoksessa vuodelta 1539.
Hesiodoksen Töiden ja päivien alku kreikan- ja latinankielisessä painoksessa vuodelta 1539.
Alkuperäisteos
Kirjailija Hesiodos
Kieli muinaiskreikka
Genre eeppinen runoelma
Julkaistu 700-luku eaa.
Suomennos
Suomentaja Paavo Castrén
Kustantaja Tammi
Julkaistu 2004
ISBN 951-31-2746-X
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Työt ja päivät (m.kreik. Ἔργα καὶ ἡμέραι, Erga kai hēmerai; lat. Opera et dies) on Hesiodoksen kirjoittama noin 800 säettä käsittävä eeppinen runoelma. Teos käsittelee ennen kaikkea kahta yleistä totuutta: työ on ihmisen elämän osa, mutta se, joka on valmis tekemään työtä, tulee kyllä toimeen. Teos kuvaa nimensä mukaisesti paitsi arkiaskareita myös kullekin toimelle soveliaita päiviä ja vuodenaikoja.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hesiodos eli ja kirjoitti 700-luvulla eaa. Työt ja päivät vaikuttaa olevan kirjoitettu Hesiodoksen toisen teoksen Jumalten synnyn jälkeen.[1] Hesiodoksen aikaan Kreikassa vallitsi niin kutsuttu geometrinen kausi. Hesiodoksen teos on ainoa aikalaiskuvaus tuon ajan elämästä Kreikassa.[2]

Tutkijat ovat nähneet teoksen Manner-Kreikkaa kohdanneen maanviljelyskriisin taustaa vasten. Kriisin seurauksena oli suuri muuttoliike länteen ja uusien kreikkalaisten siirtokuntien perustaminen eri puolille Välimeren aluetta. Hesiodokselle teos vaikuttaa olevan omakohtainen: Hän kirjoittaa Perses-nimiselle veljelleen, jonka kanssa hänellä on huonot välit siksi, että Perses on saanut vääryydellä itselleen suuremman osan heidän isänsä jättämästä perinnöstä.[3]

Sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Hyväntahtoisesti pyrin sinua neuvomaan, tyhmä Perses, sillä surkeaan tilanteeseen on helppo päästä: tie sinne on tasainen eikä matkakaan ole pitkä. Mutta vaurauden jumalat ovat panneet hikikarpalon taakse [...][4]»

Hesiodoksen teos on tyyliltään opettava. Runoilija moittii ja neuvoo veljeään, ja korostaa rehellistä työntekoa ja oikeudenmukaisuutta. Rakenteellisesti teos voidaan jakaa kahteen osaan. Säkeet 11–380 käsittelevät teoreettisempaa puolta, säkeet 381–828 puolestaan käytännöllisempää puolta.

Teos alkaa Zeuksen, oikeudenmukaisuuden jumalan, ylistyksellä.[5] Tämän jälkeen runoilija käsittelee kahdenlaista kilpailun lajia, joista toinen suosii sotaa ja taistelua, toinen taas kannustaa uurastukseen. Hesiodos puhuttelee veljeään ja analysoi ihmisyhteisöä ja ihmisten välisiä suhteita, kunkin yksilön eettisiä velvollisuuksia ja pahan alkuperää maailmassa. Tämä tapahtuu erilaisten myyttisten kertomusten kautta. Teoksessa esiintyy kertomus Prometheuksesta, joka löytyy myös Jumalten synnystä.[6] Kertomuksen mukaan Prometheus varasti tulen Zeukselta, ja sen vuoksi ihmisiä rankaistiin Pandoralla ja tämän lippaalla, johon jäi vain toivo.[7] Teos vaikuttaa tekevän korjauksia eräisiin Jumalten synnyssä esitettyjen myyttien kuvauksiin.[1] Teos hahmottelee myös ihmiskunnan viisi aikakautta, alkaen myyttisestä kulta-ajasta. Tätä seuraavat hopea-aika, pronssiaika ja puolijumalten aika, sekä nykyinen rautainen aika, jolloin ihmiset kärsivät työstä ja vaivasta.[8] Hesiodos kertoo myös lyhyen tarinan haukasta ja satakielestä.[9] Se on varhaisin säilynyt faabeli.[10]

Käytännönläheisemmässä loppuosassa runoilija antaa neuvoja liittyen maanviljelykseen, merenkulkuun, yhteiskuntaan ja uskontoon, sekä käsittelee suotuisia ajankohtia toimittaa erilaisia asioita. Monet ohjeista ovat hyvin yksityiskohtaisia, ja siksi ne antavat hyvän kuvan tuon ajan ihmisten elämästä. Ensin hän käy läpi maanviljelijän vuoden: mitkä asiat on hoidettava mihinkin vuodenaikaan, ja mitä tulee ottaa huomioon.[11] Vuodenkierron kuvaus antaa kuvan siitä, kuinka kreikkalaiset lukivat tähtitaivasta oikeiden ajankohtien määrittämiseen. Merenkulkua Hesiodos käsittelee huolimatta siitä, että sanoo olleensa laivassa vain kerran.[12] Hän suhtautuu merenkulkuun epäillen ja suosittelee purjehtimista vain keskikesällä.[13] Eräät yhteiskunnalliset neuvot muistuttavat muun muassa Sananlaskujen kirjan aineistoa, ja jotkut uskonnollisperäiset tabut puolestaan ovat samankaltaisia, kuin mitä pythagoralaisten tiedetään opettaneen.

Runoelma päättyy kuukalenteriin perustuvaan kuukauden merkkipäivien luetteloon. Kuukausi on jaettu kolmeen osaan. Päivien otollisuus tai epäotollisuus perustuu kuun eri vaiheisiin: onko kuu suureneva vai pienenevä. Hesiodoksen mukaan esimerkiksi kuukauden kymmenes päivä on hyvä syntymäpäivä pojille, keskiosan neljäs taas tytöille; vaimo on hyvä tuoda kotiin kuun neljäntenä päivänä; kun taas kuukauden kaikkien kolmen osan viidettä päivää on vältettävä sen vaarallisuuden ja kauheuden vuoksi.[14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Most, Glenn W.: Johdanto teokseen Hesiod 2006, sivu xxi.
  2. ↑ Castrén, Paavo: ”Johdannoksi. Hesiodoksen elämä ja tuotanto”, s. 8. Teoksessa Hesiodos 2004.
  3. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 36–39.
  4. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 286–290.
  5. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 1–10.
  6. ↑ Hesiodos: Jumalten synty 570-612.
  7. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 37–105.
  8. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 106–201.
  9. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 202–212.
  10. ↑ Kivimäki, Arto & Vesterinen, Sampo (toim.): ”Faabeli antiikin Kreikassa ja Roomassa”, Otollinen tilaisuus. Antiikin faabeleita, s. 140. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-312595-5
  11. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 381–617.
  12. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 650–653.
  13. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 618–694.
  14. ↑ Hesiodos: Työt ja päivät 765–828.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hesiodos: Työt ja päivät. ((Erga kai hemerai.) Suomentanut ja selitysosuudella varustanut Paavo Castrén. Olympos-sarja) Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2746-X

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hesiodi Theogonia ; Opera et dies ; Scutum. (Toimittanut Friedrich Solmsen, Reinhold Merkelbach, Martin Litchfield West. 3. painos. Scriptorum classicorum bibliotheca Oxoniensis / Oxford Classical Texts) E Typographeo Clarendoniano, 1990. Kreikankielinen alkuteksti.
  • Hesiod: Theogony, Works and days, Testimonia. (Nide 1. Toimittanut ja kääntänyt Glenn W. Most. Loeb Classical Library) Harvard University Press, 2006. ISBN 0674996224 Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Muuta kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Peabody, Berkley: The Winged Word: A Study in the Technique of Ancient Greek Oral Composition as Seen Principally Through Hesiod's Works and Days. State University of New York Press, 1975. ISBN 0873950593
  • Verdenius, Willem Jacob: A Commentary on Hesiod 'Works and Days' vv 1–382. Leiden: E. J. Brill, 1985. ISBN 9004074651

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikin kreikkalaiset eepokset
Troijan kyklos

Kypria · Ilias · Aithiopis · Pieni Ilias · Troijan tuho · Nostoi (”Paluut”) · Odysseia · Telegoneia

Theban kyklos

Oidipodeia · Thebais · Epigonoi · Alkmaionis

Korintin kyklos

Titanomakhia · Europia · Korinthiaka

Muita

Argonautika · Batrakhomyomakhia · Dionysiaka · Fokais · Jumalten synty · Kerkopes · Margites · Oikhalian valtaus · Posthomerica · Työt ja päivät

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Työt_ja_päivät&oldid=22817491”