Topi Jaakola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Topi Jaakola
Henkilötiedot
Syntynyt15. marraskuuta 1983 (ikä 40)[1]
Oulu
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Jake
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 186[1] cm
Paino 89[1] kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2000–2020
Aik. seurat Kärpät (SML)
Södertälje SK (Elitserien)
Luleå HF (Elitserien)
Amur Habarovsk (KHL)
Lev Praha (KHL)
Jokerit (KHL)
HV71 (SHL)
TPS (SML)
Pelicans (SML)
ZSC Lions (NLA)
NHL-varaus 134. varaus, 2002
Florida Panthers
Valmennusura
Vuodet 2024–
Seurat KeuPa HT apuvalmentaja (2024–)
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Slovakia 2011 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Venäjä 2016 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Tšekki 2002 jääkiekko
Pronssia Pronssia Nova Scotia 2003 jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Suomi 2001 jääkiekko

Topi Juhani Jaakola[2] (s. 15. marraskuuta 1983 Oulu) on suomalainen uransa lopettanut jääkiekkopuolustaja. Jaakola voitti pelaajana Suomen mestaruuden vuosina 2004, 2005, 2007 ja 2008 sekä maailmanmestaruuden vuonna 2011.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkueissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakola oli 17-vuotias debytoidessaan jääkiekon SM-liigassa Oulun Kärpissä kaudella 2000–2001. Hän pelasi kauden aikana neljä ottelua sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä, muttei tehnyt pisteitä.[1] Ensimmäisellä kokonaisella liigakaudellaan 2001–2002 Jaakola pelasi 44 ottelua tehden neljä syöttöpistettä.[1] Kaudella 2002–2003 Jaakola teki ensimmäisen maalinsa SM-liigassa 26. marraskuuta 2002 pelatussa vierasottelussa Jokereita vastaan.[3] Keväällä 2003 Jaakola voitti Kärpissä SM-hopeaa.[1] Vaikkei Jaakola loistanut pisteiden valossa, hän oli ensimmäisinä liigakausinaan Kärppien lahjakkaimpia puolustajia.[4] Florida Panthers varasi Jaakolan viidennellä kierroksella vuonna 2002.[1]

Jaakola voitti Kärpissä Suomen mestaruuden vuosina 2004 ja 2005.[1] Kaudella 2004–2005 Jaakola pelasi vain 33 ottelua, mihin vaikutti NHL-pelaajien, kuten Janne Niinimaan, Josef Boumediennen ja Lasse Kukkosen paluu kotiseuraansa NHL:n työsulun vuoksi. Seuraavina vuosina Jaakola kuului jälleen Kärppien luottopelaajiin. Kaudella 2005–2006 joukkue voitti SM-pronssia.[1] Kausina 2006–2007 ja 2007–2008 Kärpät voitti Suomen mestaruuden. Jaakola kuului Kärppien parhaimmistoon kevään 2008 finaalipeleissä tekemällä kaksi maalia[5] ja kauden aikana hän teki myös henkilökohtaisen piste-ennätyksensä runkosarjassa tekemällä 55 ottelussa tehopisteet 3+11=14.[1]

Jaakola siirtyi joukkuetoverinsa Hannes Hyvösen kanssa Elitserien-joukkue Södertälje SK:n riveihin kaudeksi 2008–2009.[1] Kausi oli Jaakolalle ensimmäinen ulkomailla ja ylipäätään muualla kuin Kärpissä.[6] Hän antoi Elitserienin runkosarjassa 11 maalisyöttöä.[1] Hän oli loppukesästä marraskuun loppupuolelle asti pelaamatta olkapäässään olleen veritulpan takia.[7][8] Kaudella 2009–2010 Jaakola pelasi Södertäljessä 30 ottelua tehden neljä syöttöpistettä.[1]

Kesällä 2010 Jaakola siirtyi Luleå HF:ään.[9] Luleåssa Jaakola pelasi kaksi kautta, joista jälkimmäinen oli hänen parhaansa Ruotsissa. Hän teki 15 pistettä 54 ottelussa, ja hänen tehotilastonsa saldo oli +14.[1] Kaudeksi 2012–2013 Jaakola siirtyi KHL:n Amur Habarovskiin.[10] Kaudella 2013–2014 hän pelasi Lev Prahassa ja teki siellä 48 runkosarjaottelussa tehot 9+4=13. Pudotuspeleissä Jaakola teki 11 ottelussa pisteet 0+1=1.

Heinäkuussa 2014 Jaakola teki kahden vuoden sopimuksen KHL:ssä pelaavan Helsingin Jokereiden kanssa. Hän pelasi Jokereissa kauden aikana 54 ottelua tehden 4 maalia ja antaen 10 maaliin johtanutta syöttöä. Pudotuspeleissä hän merkkautti kahdeksassa ottelussa yhden syöttöpisteen.

Huhtikuussa 2016 Jaakola solmi vuoden jatkosopimuksen ja option kaudesta 2017–18. Huhtikuussa 2017 Jokerit ilmoitti, että Jaakolan optiota ei käytetä.

Kaudeksi 2017–18 Jaakola siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SHL-joukkue HV71:een.

Kaudella 2018–2019 Jaakola edusti TPS:aa, mutta pelasi alkukaudesta vammojen vuoksi vain yhden liigaottelun ja sopimus purettiin lokakuussa 2018.

Kaudeksi 2019–2020 Jaakola teki yksivuotisen sopimuksen Pelicansin kanssa. Hän teki kaudella piste-ennätyksensä tekemällä 38 ottelussa tehot 3+14=17.[11] Kesken kauden Jaakola siirtyi Pelicansista sveitsiläisen ZSC Lionsin riveihin, mutta koronapandemian takia sarja keskeytettiin ja Jaakola ehti pelata National Leaguessa vain yhden ottelun, joka lopulta jäi Jaakolan uran viimeiseksi.

Maajoukkueessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakola pelasi keväällä 2001 myös 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa, joissa Suomen joukkue voitti pronssia ja Jaakola valittiin Suomen joukkueen parhaaksi pelaajaksi.[12] Hän oli voittamassa myös alle 20-vuotiaiden MM-pronssia vuosina 2002 ja 2003.[1] Jaakola pääsi pelaamaan MM-kilpailuissa keväällä 2009. Kesällä 2009 Jaakola nimettiin myös Suomen ensimmäiselle olympialeirille. Hänet valittiin MM-kisamiehistöön myös kevään 2010 kisoihin Saksaan.[13] Vuoden 2011 MM-kilpailuissa Topi Jaakola saavutti maailmanmestaruuden. Hän pelasi myös kisoissa vuosina 2012, 2015 ja 2016.

Valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2024–25 Jaakola aloitti Mestiksessä pelaavan keuruulaisen KeuPa HT:n apuvalmentajana.[14]

Jääkiekkokulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluvalmennuksen ja -johtamisen tutkinnon työharjoittelussaan Jaakola oli kansainvälisessä tutkimusryhmässä tutkimassa jääkiekkoilijoiden hyvinvointia Suomessa yhdessä Pelaajayhdistyksen, Liigan, Mestiksen, Naisten liigan, Haaga-Helian ja Huippu-urheilun instituutti KIHUn kanssa.[15]

Jaakolan mukaan jääkiekkokulttuurissa on hänen aikanaan ollut hyvin epäeettisiä, epäterveitä ja epäkunnioittavia elementtejä. Valmentajat saattavat kohdella pelaajia tylysti, joskus jopa kehottaa mokannutta pelaajaa tappamaan itsensä tai yllyttää nuorta pelaajaa tappelemaan, jotta "tänään hänestä tehtäisiin mies". Pudotuspeleihin on kannustettu lupaamalla, että "voittamalla saa kaupungin parhaat pillut." Pelaajat ovat ihannoineet runsasta alkoholin, lääkkeiden ja irtoseksin käyttöä sekä väkivaltaa, vaikka tutkimusten mukaan vartalokontakti ei ole tehokkain tapa saada kiekko pois vastustajan lavasta. On ihannoitu kärsimyksen kautta selviämistä ja palautekin on ollut virhekeskeistä. Kulttuuria kritisoinut tutkija Mikko Salasuo, Jaakolan opinnäytteen esilukija, koki olevansa urheiluelämän ja virkamiesten inhokki. Ilmiötä kritisoinut Alpo Suhonen, ensimmäinen eurooppalainen NHL-valmentaja ikinä, sai kokea olevansa Suomessa vieroksuttu. Uudet sukupolvet ovat Jaakolan mukaan parantaneet jääkiekkokulttuuria, mutta siinä on yhä jäljellä "haitallista perimätietoa".[16]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2000–2001 Kärpät SM-liiga 4 0 0 0 2 4 0 0 0 0
2001–2002 Kärpät SM-liiga 44 0 4 4 18 4 0 0 0 4 JMM 6 0 0 0 2
2002–2003 Kärpät SM-liiga 52 2 2 4 18 15 0 0 0 8 JMM 7 1 1 2 4
2003–2004 Kärpät SM-liiga 52 0 4 4 12 14 0 1 1 6 Kanada-malja
2004–2005 Kärpät SM-liiga 33 1 3 4 6 – – – – – Kanada-malja
2005–2006 Kärpät SM-liiga 55 1 7 8 28 11 0 0 0 2
2006–2007 Kärpät SM-liiga 56 2 6 8 36 10 0 3 3 8 Kanada-malja
2007–2008 Kärpät SM-liiga 55 3 11 14 46 14 4 5 9 10 Kanada-malja
2008–2009 Södertälje SK Elitserien 51 0 11 11 22 – – – – – MM 7 0 0 0 4
2009–2010 Södertälje SK Elitserien 30 0 4 4 8 – – – – – MM 7 0 1 1 4
2010–2011 Luulaja Elitserien 55 2 5 7 14 13 0 5 5 2 MM 9 0 1 1 6
2011–2012 Luulaja Elitserien 54 2 13 15 18 5 0 1 1 0 MM 10 0 0 0 2
2012–2013 Amur Habarovsk KHL 27 5 5 10 16 – – – – –
2013–2014 Lev Praha KHL 48 9 4 13 16 11 0 1 1 4
2014–2015 Jokerit KHL 54 4 10 14 24 10 0 2 2 0 MM 8 0 1 1 6
2015–2016 Jokerit KHL 57 10 15 25 45 5 0 2 2 25 MM 10 0 2 2 0
2016–2017 Jokerit KHL 55 3 16 19 37 4 0 2 2 2 MM 10 1 0 1 2
2017–2018 HV71 SHL 39 2 6 8 16 – – – – –
2018–2019 TPS SM-Liiga 1 0 0 0 0 – – – – –
2019–2020 Pelicans SM-Liiga 38 3 14 17 33 – – – – –
ZSC Lions NLA 1 0 0 0 0 – – – – –
5 kautta yhteensä KHL 241 31 50 81 138 30 0 7 7 31
10 kautta yhteensä SM-liiga 352 9 37 46 166 72 4 9 13 38
5 kautta yhteensä SHL/Elitserien 229 6 39 45 78 38 2 11 13 12
1 kausi yhteensä NLA 1 0 0 0 0 - - - - -

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2019 Jaakolan ilmoitettiin lahjoittaneen 50 000 euron pääoman perustettavalle Perttu Häkkisen säätiölle.[17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Topi Jaakola Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  2. ↑ Verohallinto
  3. ↑ Ottelut 26.11.2002. SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Aarrekivi, Jari-Pekka: Pyyteetön työntekijä 30.10.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 7.11.2013.
  5. ↑ Luottopuolustajan haikeat juhlat 12.4.2008. Jatkoaika.com. Viitattu 24.2.2010.
  6. ↑ Hyvönen, Jaakola ja Benoit Södertäljeen 13.4.2008. Jatkoaika.com. Viitattu 24.2.2013.
  7. ↑ Leijona-tähdellä veritulppa olkapäässä! 27.8.2009. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 29.8.2009. Viitattu 24.2.2010.
  8. ↑ Topi Jaakola palaamassa kaukaloon veritulpan jäljiltä 22.11.2009. HS.fi. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 24.2.2010.
  9. ↑ Topi Jaakola Luulajan takalinjoille yle.fi. 3.6.2010. Viitattu 28.9.2010.
  10. ↑ Pettersson, Robert: VM-backen lämnar Luleå hockeysverige.se. 5.7.2012. NewsMe. Viitattu 6.7.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Topi Jaakola ja Matteo Pietroniro vahvistavat Pelicansia Pelicans. 4.6.2019. Viitattu 18.9.2019.
  12. ↑ Topi Jaakola – player profile and career stats Eurohockey.net. Viitattu 7.11.2013. (englanniksi)
  13. ↑ Suomen joukkue pelaaja pelaajalta Saksan MM-kisoissa 5.5.2010. Iltalehti.fi. Viitattu 7.11.2013.
  14. ↑ KeuPan uusi apuvalmentaja: Topi Jaakola 3.8.2024. KeuPa HT. Viitattu 6.9.2024.
  15. ↑ Topi Jaakola tutkii jääkiekkoilijoiden hyvinvointia 19.01.2024. Pelaajayhdistys (SJRY).
  16. ↑ Oskari Onninen: Rakkaudesta lajiin (SK 40/2024, sivut 26-30) suomenkuvalehti.fi. 3.10.2024.
  17. ↑ Hanhinen, Hanna: Viime kesänä kuolleen Perttu Häkkisen säätiö perusteilla Yle Uutiset. Viitattu 10.6.2019.


Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelicans – SM-liiga

2 Bryggman (A) | 3 Kangasniemi | 4 Johannesen | 5 Junkkari | 6 Kumpula | | 7 Kalynuk | 8 Zábranský | 9 Bareš | 15 Chrons | 15 T. Poletín | 16 Horký | 18 Roine (C) | 19 Lasch | 20 Hirvonen | 29 Väänänen | 30 Jokinen | 30 Lindbom | 41 Lattu | 41 F. Poletín | 44 Käyhkö | 47 Jordán (A) | 51 Vukojevic | 55 Riihinen | 62 Enlund | 64 Amhandi | 68 Kumpulainen | 70 Patrikainen | 71 Tukiainen | 72 Carlsson | 87 Nieminen | 88 Lindfors | 89 Tyrväinen (A) | 91 Vilén | 92 Virtanen
Valmentajat Yli-Junnila – Taipale – Virta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Topi_Jaakola&oldid=22681571”