Timo Werner
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Timo Werner | ||
| Syntymäaika | 6. maaliskuuta 1996 | ||
| Syntymäpaikka | Stuttgart, Saksa | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Pituus | 180 cm | ||
| Seura | |||
| Seura |  Tottenham Hotspur(lainalla RB Leipzigista) | ||
| Junioriseurat | |||
| 2002–2013 |  VfB Stuttgart
| ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2013–2016 | VfB Stuttgart
|
95 | (13) |
| 2014 | VfB Stuttgart II
|
1 | (1) |
| 2016–2020 | RB Leipzig
|
127 | (78) |
| 2020–2022 | Chelsea
|
56 | (10) |
| 2022– | RB Leipzig
|
35 | (11) |
| 2024– | → Tottenham
|
13 | (2) |
| Maajoukkue | |||
| 2010–2011 | Saksa U15
|
4 | (3) |
| 2011–2012 | Saksa U16
|
5 | (2) |
| 2012–2013 | Saksa U17
|
18 | (16) |
| 2013–2015 | Saksa U19
|
14 | (10) |
| 2015–2016 | Saksa U21
|
7 | (3) |
| 2017– | Saksa
|
57 | (24) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 15. kesäkuuta 2024.
| |||
Timo Werner (s. 6. maaliskuuta 1996 Stuttgart) on saksalainen jalkapalloilija, joka edustaa kesään 2025 saakka Englannin Valioliigassa pelaavaa Tottenham Hotspuria lainalla Saksan Bundesliigan RB Leipzigista. Werner on pelipaikaltaan hyökkääjä.
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wernerin kasvattajaseura on VfB Stuttgart, johon hän liittyi kuusivuotiaana vuonna 2002. Debyytti seuran edustusjoukkueessa Bundesliigassa tapahtui elokuussa 2013 Bayer Leverkusenia vastaan. Jo tuota aiemmin Werner oli debytoinut Eurooppa-liigan karsintaottelussa bulgarialaista PFC Botev Plovdivia vastaan elokuun 2013 alussa tullen nuorimmaksi Stuttgartin pelaajaksi, joka on pelannut virallisen ottelun. Avausmaalinsa Bundesliigassa Werner viimeisteli syyskuussa 2013 Eintracht Frankfurtin verkkoon. Saman vuoden marraskuussa 2013 Werneristä tuli kaikkien aikojen nuorin kahdesti samassa Bundesliiga-ottelussa maalinteossa onnistunut, kun hän osui kahdesti SC Freiburgin verkkoon 3-1 -voitossa. Avauskaudellaan sarjassa hän pelasi 30 ottelua ja teki neljä maalia. Kaudella 2014–2015 Werner oli jo yksi joukkueen avainpelaajista.
Werner siirtyi RB Leipzigiin vuonna 2016. Siellä hän teki kausittain Bundesliigassa 21, 13, 16 ja 28 maalia. Viimeksi mainitulla kaudella hän oli koko sarjan toiseksi paras maalintekijä. Hän teki hattutempun elokuussa 2019 Borussia Mönchengladbachia, marraskuussa 2019 Mainzia ja toukokuussa 2020 jälleen Mainzia vastaan. Mestarien liigan 14 ottelussa hän teki seitsemän maalia ja Eurooppa-liigan kuudessa ottelussa neljä osumaa.
Kesällä 2020 Werner siirtyi Englannin Valioliigassa pelaavaan Chelseaan.[1] Debyyttikaudellaan hän pelasi Valioliigassa 35 ottelua, joissa teki kuusi ja syötti 12 maalia. Mestarien liigan 12 ottelussa hän teki neljä maalia, joista viimeisen toisessa välieräottelussa Real Madridia vastaan. Hän oli avauskokoonpanossa voitokkaassa loppuottelussa Manchester Cityä vastaan. Hän pelasi myös tappioon päättyneessä FA Cupin finaalissa.
Kaudella 2021–2022 Werner pelasi 21 valioliigaottelua, joista 15 avauskokoonpanossa, ja viimeisteli neljä maalia. Mestarien liigassa hän teki viidessä pelaamassaan ottelussa neljä maalia. Hän oli voittamassa UEFA Super Cupia ja seurajoukkueiden maailmanmestaruutta.
Werner palasi RB Leipzigiin 20 miljoonan euron siirtosummalla elokuussa 2022. Hän pelasi kaudella 2022–2023 Bundesliigassa 27 ottelua ja teki yhdeksän maalia. Mestarien liigassa hän teki kaksi maalia pelaamissaan kahdeksassa ottelussa. Leipzigin voittamassa Saksan cupissa hän teki alkukierroksilla yhteensä viisi maalia. Seuraavan kauden syyspuolella hän pelasi kahdeksan bundesliigaottelua ja teki kaksi maalia. Hän siirtyi tammikuussa lainalle Valioliigan Tottenhamiin, jossa pelasi loppukauden aikana 13 liigaottelua ja teki kaksi maalia.
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Werner on pelannut lähes kaikissa Saksan ikäkausimaajoukkueissa. Alle 17-vuotiaiden maajoukkueessa vuosina 2012–2013 pelannut Werner teki joukkueelle 18 ottelussa 16 maalia. Hän pelasi neljä ottelua Saksan hopeajoukkueessa ikäluokan EM-kilpailuissa 2012. Alle 19-vuotiaiden maajoukkueessa hän pelasi 11 ottelua ja teki yhdeksän maalia vuosina 2013–2015. Ikäluokan EM-kilpailuissa 2015 hän viimeisteli kolmessa ottelussa yhden maalin. Alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa hän pelasi seitsemän ottelua ja teki kolme maalia.
Miesten maajoukkueessa Werner pelasi ensimmäisen kerran ystävyysottelussa Englantia vastaan maaliskuussa 2017. Ensimmäisen arvokilpailujen karsintaottelunsa hän pelasi MM-karsinnassa San Marinoa vastaan saman vuoden kesäkuussa. Hän oli Maanosaliittojen cupin 2017 paras maalintekijä kolmella maalillaan. Lisäksi hän syötti Lars Stindlin tekemän voittomaalin loppuottelussa Chileä vastaan. MM-kilpailuissa 2018 hän pelasi Saksan kaikki kolme ottelua. Vuodelle 2021 siirretyissä EM-kilpailuissa hän pelasi kolmessa ottelussa. Hän joutui jättämään MM-kilpailut 2022 väliin nilkan nivelsidevamman vuoksi[2]. Yhdessätoista pelaamassaan MM-karsintaottelussa hän on tehnyt kahdeksan maalia ja viidessä EM-karsintapelissä kaksi osumaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timo Werner Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Timo Werner: Chelsea agree to sign forward from RB Leipzig on five-year deal 18.6.2020. BBC. Viitattu 4.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Saksalle surkeita uutisia – Timo Werner loukkaantui ja jää sivuun MM-kisoista suomifutis.com. 3.11.2022. Viitattu 3.8.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Timo Werner Wikimedia Commonsissa
1 Vicario | 3 Reguilón | 6 Drăgușin | 7 Son | 8 Bissouma | 9 Richarlison | 10 Maddison | 13 Udogie | 14 Gray | 15 Bergvall | 16 Werner | 17 Romero | 19 Solanke | 20 Forster | 21 Kulusevski | 22 Johnson | 23 Porro | 24 Spence | 28 Odobert | 29 Sarr | 30 Bentancur | 33 Davies | 37 Van de Ven | 40 Austin | 41 Whiteman | 45 Devine | Valmentaja Postecoglou
1 Neuer | 2 Rüdiger | 3 Halstenberg | 4 Ginter | 5 Hummels | 6 Kimmich | 7 Havertz | 8 Kroos | 9 Volland | 10 Gnabry | 11 Werner | 12 Leno | 13 Hofmann | 14 Musiala | 15 Süle | 16 Klostermann | 17 Neuhaus | 18 Goretzka | 19 Sané | 20 Gosens | 21 Gündoğan | 22 Trapp | 23 Can | 24 Koch | 25 Müller | 26 Günter | Valmentaja Löw
| ||||||||||
