Théophile Steinlen

Théophile Alexandre Steinlen (10. marraskuuta 1859 Lausanne – 13. joulukuuta 1923 Pariisi) oli sveitsiläissyntyinen ranskalainen kuvittaja, taidemaalari, kuvanveistäjä ja painokuvien tekijä. Hän kuvasi töissään usein työläisiä ja köyhiä sekä eläimiä, varsinkin kissoja. Tuottelias Steinlen teki urallaan yli 2000 painokuvaa ja 600 litografiaa.^[1]

Steinlen opiskeli Lausannen yliopistossa kahden vuoden ajan ja siirtyi sitten suunnittelemaan tekstiilejä tekstiilitehtaaseen Alsacen Mulhousessa. Hän muutti Pariisin Montmartreen vuonna 1881, jossa jatkoi kankaiden suunnittelua. Vuonna 1883 Steinlen esiteltiin Le Chat Noir -kabareen omistajalle Rodolphe Salisille, ja samana vuonna julkaistiin Steinlenin ensimmäinen kuvitustyö Le Chat Noir -lehdessä. Steinlen teki kuvituksia 92 lehden numeroon. Steinlen kuvitti myös Aristide Bruantin Le Mirliton -kabareen lehteä ja teki kuvitukset Bruantin lauluvihkoihin. Steinlenin piirustuksia julkaistiin ensi kerran Le Courrier français -lehdessä vuonna 1885, ja 1890-luvun alusta lähtien La Caricature ja L’Echo de Paris -lehdissä sekä kirjallisuuslehti Gil Blas illustréssä. Lisäksi hän teki kansikuvia monille muille lehdille, kuten Chambard socialistelle ja pilalehti Le Rirelle. Lehtikuvitusten lisäksi Steinlen alkoi suunnitella julisteita, ja ensimmäinen hänen tekemänsä mainosjuliste painettiin vuonna 1885. Steinlen teki julisteita usealla eri tyylillä. Useat Steinlenin julisteista painoi litografiapainantaan erikoistunut Charles Verneau. Steinlenin kuuluisin juliste on Le Chat Noirin kiertuenäytösten art nouveau -tyylinen mainos Tournée du Chat Noir vuodelta 1896. Julisteen katseenvangitsija on suuri musta kissa.^[1]

Steinlenistä tuli hyvin kuuluisa taiteilija 1890-luvulla. Hän piti Galerie La Bodinièressa vuonna 1894 yksityisnäyttelyn, jossa oli esillä sekä maalauksia että piirustuksia. Steinlen osallistui myös Riippumattomien salongin näyttelyihin 1890-luvulla. Vuonna 1898 hän alkoi lisäksi tehdä etsauksia. Hän käytti useita eri laattoja, jotta sai etsauksiin värit. Etsausten aiheina olivat alastontutkielmat, kissat, maisemat ja myöhemmin ensimmäisen maailmansodan näkymät.^[1]

Poliittisilta mielipiteiltään Steinlen oli vasemmistolainen. Presidentti Sadi Carnotin salamurhan jälkeen vuonna 1894 anarkistisympatioistaan tunnettu Steinlen pakeni lyhyeksi aikaa Norjaan, sillä presidentin murhan jälkeen Ranskassa pidätettiin satoja anarkisteja. Ranskaa kuohuttaneessa Dreyfusin tapauksessa Steinlen asettui vakoilusta syytetyn kapteeni Alfred Dreyfusin puolelle, ja Steinlen laati satiirisia kuvia Le Feuille -lehteen. Vuonna 1901 Steinlenistä tuli Ranskan kansalainen. Steinlenin vasemmistolaisia kuvituksia julkaistiin L’Assiette au beurre -lehdessä vuosina 1901–1905 sekä satiirilehdessä Le Canard sauvage vuodesta 1903. Steinlen kuvitti näihin aikoihin lisäksi Anatole Francen ja Guy de Maupassantin teoksia. Steinlen kiinnostui 1900-luvun alussa myös kuvanveistosta. Hän teki lukuisia pieniä pronssiveistoksia kissoista. Vuonna 1909 Steinlen sai Syyssalongissa (Salon d’Automne) oman salin ja 1913 hän piti yksityisnäyttelyn synnyinkaupungissaan Lausannessa.^[1]