Sukupuoli ja psykologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sukupuolen ja psykologian tutkimuksessa etsitään kognitiivisia ja käyttäytymisen eroja miesten ja naisten kesken.

Sukupuolierot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään persoonallisuuspiirteitä analysoineen tutkimuksen mukaan miesten persoonallisuuksien erot naisten persoonallisuuksista ovat keskimäärin 2,71 kertaa suurempia kuin erot oman sukupuolen sisällä. Tämä viittaa siihen, että 90 % väestöstä omaa persoonallisuuden, jollainen on vain miehillä tai vain naisilla.

Aineistona tässä tutkimuksessa oli otos yhdysvaltalaisista (1993) 16PF-persoonallisuusluokituksen mukaan. Aiemmista tutkimuksista poiketen eri piirteiden toisiaan kumoava vaikutus oli eliminoitu metodologialla ja tarkemmalla jaottelulla (2012).[1]

Tutkimuksen mukaan erojen suuruudet olivat seuraavat (alkupään luonteenpiirteitä sukupuoli ennustaa siis paremmin, viimeisiä akseleita huonosti):[1][2]

  • tunteilevuus (I): naiset 2,29 keskihajontaa ylempänä: tunteilevia, hellämielisiä, subjektiivisia (intuitiivisia), esteettisiä, hienostuneita
    • miehet objektiivisia, ”no-nonsense”, tunteilemattomia, hyötyä ajattelevia (utilitaarisia), karkeita
  • lämpö (A): naiset 0,89: lämpimiä, huomaavaisia, osallistuvia, ihmisrakkaita
    • miehet etäisiä, varautuneita, muodollisia, ”cooleja”, kylmiä
  • turvattomuus (O): naiset 0,60: pelokkaita, turvattomia, huolissaan, itseään syyttäviä ja itseään epäileviä
    • miehet olonsa turvalliseksi tuntevia, itsetyytyväisiä
  • dominoivuus (E): miehet 0,54: dominoivia, määräileviä, kilpailevia, konfliktia pelkäämättömiä, määrätietoisia, itsepäisiä
    • naiset alistuvia, helposti johdettavia, konflikteja karttavia
  • emotionaalinen vakaus (C): miehet +0,53: emotionaalisesti vakaita, kypsiä, reaaliteetit tyynesti kohtaavia
    • naiset tunneherkkiä, emotionaalisesti epävakaita, helposti järkyttyviä
  • epäilevyys/vastustavuus (L): miehet 0,36: skeptisiä, epäileviä, vastustavia, valppaita
    • naiset hyväuskoisia, hyväksyviä, luottavaisia
  • kireys (Q4): naiset 0,27: kireitä, turhautuneita, energisiä
    • miehet rentoja, tyyniä, kärsivällisiä, apaattisia
  • avoimuus muutokselle (Q1): miehet 0,21: kokeilevia, liberaaleja, radikaaleja, vapaa-ajattelevia, analyyttisiä, muutoshaluisia
    • naiset tuttuun ja perinteiseen turvautuvia (konservatiivisia)
  • sosiaalinen rohkeus (H): miehet 0,18: uskaliaita, estottomia, paksunahkaisia, sosiaalisesti rohkeita
    • naiset arkoja, ujoja, epäröiviä, pelokkaita, uhan tiedostavia (riskinkarttajia)
  • sulkeutuneisuus/epäaitous/laskelmoivuus (N): miehet 0,15: epäaitoja, laskelmoivia, ajatuksensa omassa tiedossaan pitäviä
    • naiset avoimia, aitoja, teeskentelemättömiä, naiiveja, vilpittömiä, osallistuvia
  • yksilöllisyys (Q2): naiset 0,12: yksilöllisiä
    • miehet ryhmäsuuntautuneita
  • eloisuus, ilmaisevuus, impulsiivisuus (F): naiset 0,05: eloisia, innostuvia, iloisia, ilmeikkäitä, spontaaneja, impulsiivisia
    • miehet vakavia, hillittyjä, vähäpuheisia
  • kurinalaisuus (Q3): miehet 0,04: kurinalaisia, kompulsiivisiaselvennä
  • ajatuksissaan oleva (M): naiset 0,01: ajatuksissaan olevia, mielikuvituksekkaita
    • miehet: käytännöllisiä, ratkaisusuuntautuneita, proosallisia.

Erot suurempia tasa-arvoisemmissa maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehiin verrattuna naiset ovat keskimäärin yhteistyöhaluisia, hoivaavia, varovaisia ja emotionaalisesti vastaavia, miehet ovat enemmän kilpailullisia, itsevarmoja ja riskihakuisia. Tasa-arvoisemmissa ja rikkaammissa maissa nämä sukupuolierot ovat suurempia kuin perinteisissä yhteiskunnissa, vaikka vain edellisissä naiset kävisivät töissä. Eräs syistä voi olla, että aliravitsemus ja sairaudet vaimentavat maskuliinisuutta. Tutkijan mukaan nyky-yhteiskunta muistuttaa metsästäjä-keräilijäyhteiskuntaa enemmän kuin maatalousyhteiskunta, joka vaimensi luontaisia eroja.[3]

Erot opintovalinnoissa ja työelämässä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun yhteiskunnasta tulee rikkaampi ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyy, sukupuolten erot kasvavat, mitä on kutsuttu paradoksiksi. Tällöin naiset entistä harvemmin suorittavat tutkinnon luonnontieteessä, tekniikassa tai matematiikassa (STEM). Muuallakin maailmassa he ovat aliedustettuja STEM:ssä. Tutkimus myös löysi lähes kaikkialla maailmassa nuorista naisista samat akateemiset vahvuudet ja heikkoudet miehiin nähden, ja nämä erot vaikuttavat naisten STEM-suorituksia vastaan. Biotieteissä naiset ovat hyvin edustettuina, epäorgaanisissa luonnontieteissä heikosti, kuten fysiikassa ja tietotekniikassa.[4][5]

Sukupuolinen tasa-arvo oli korkein Suomessa ja Norjassa (Global Gender Gap Index) ja näissä naisten osuus STEM-tutkinnoista on lähes alhaisin. Naisten osuus oli sitä korkeampi, mitä vähäisempää tasa-arvo oli. Tasa-arvoisimmissa maissa naisilla oli tarkemmin samat mahdollisuudet kuin miehillä ja heitä myös kannustettiin STEM-aloille. Psykologian professorin mukaan rikkaissa maissa nainen voi valita minkä alan haluaa, köyhässä hänen ehkä pitää taloudellisista syistä valita STEM-ala.[4]

Yhdysvalloissa insinööreiksi valmistuvista naisia on 20 %, insinööreinä toimivista 11 %, STEM-työntekijöistä 26 %. 12 % naiskandidaateista on STEM-pääaineesta mutta vain 3 % työskentelee STEM-alalla 10 vuotta valmistumisestaan. Naiset tienaavat STEM-alalla 33 % enemmän kuin vastaavat naiset muilla aloilla. Ero on suurempi kuin miehillä ja vastaavasti STEM-naiset tienaavat 92 % STEM-miesten palkoista, muilla aloilla naisten ansiot ovat 77 % miesten ansioista.[4]

Miehiä on enemmän johtoasemissa kuin naisia. Sosiologi Steven Goldberg esittää, että miehellä on keskimäärin korkeampi motivaatio saavuttaa asema kuin keskimäärin naisella. Hänen mukaansa motivaatioon ja aggressiivisuuteen liittyvät sukupuolierot ovat sisäsyntyisiä.[6]

Biologisen ja sosiaalisen sukupuolen merkitys sukupuolieroissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeinen kysymys sukupuolieroissa on, missä määrin sukupuolten väliset erot ovat tulosta biologisesta ja missä määrin taas sosiaalisesta sukupuolesta. Asiaa on vaikeaa tutkia, sillä sosiaalinen sukupuoli vaikuttaa välttämättä siihen, millaisia ihmisistä tulee. Koulujen psykologian ja biologian oppikirjoissa on perinteisesti mainittu, että naiset ovat miehiä tunteellisempia, koska heidän aivopuoliskonsa yhdistävä kappale (aivokurkiainen) on suurempi kuin miehillä. Tämä näkemys on kuitenkin kiistanalainen.

Erot matemaattisissa ja avaruudellisissa kyvyissä sekä älykkyydessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tytöt pärjäävät keskimäärin kielellisissä tehtävissä poikia paremmin, kun taas pojat suoriutuvat paremmin avaruudellista hahmotuskykyä vaativista tehtävistä. Tämän on yleensä väitetty pätevän kulttuurista riippumatta, jolloin se olisi biologisen sukupuolen ominaisuus. Kuitenkin on osoitettu, ettei miesten parempi avaruudellinen hahmotuskyky olisi biologinen välttämättömyys, sillä tätä eroa avaruudellisessa hahmotuskyvyssä ei yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa löydetty koillisintialaisten matriarkaalisessa yhteisössä eläneiden miesten ja naisten väliltä. Tästä tutkijat esittivät, että koulutuksen kohentaminen vähentäisi sukupuolten välistä erilaista suoriutumista avaruudellisessa hahmottamisessa.[7] Tutkijat ovat havainneet, että kielellisistä toiminnoista vastaavat aivojen kielialueet ovat naisilla selvästi suuremmat kuin miehillä.[8] Lisäksi useassa meta-analyysissä on osoitettu eroja miesten ja naisten avaruudellisessa hahmottamisessa.[9][10]

Aiemmin luultiin, että pojat olisivat matemaattisesti lahjakkaampia kuin tytöt, mutta väite on sittemmin osoittautunut virheelliseksi. Matematiikan professori Jonathan Kane Wisconsin-Whitewaterin yliopistosta tutkija Janet Mertzin kanssa havaitsivat tutkimuksissa, että useiden mittausten nojalla tytöt pärjäävät matematiikassa siinä missä pojatkin. Monissa maissa keski- ja ylätasolla matemaattista sukupuolieroa ei ilmene ollenkaan. Kane ja Mertz uskovatkin, että erot kumpuavat sosiokulttuurisista tekijöistä. Joitain eroja matemaattisissa kyvyissä kuitenkin on sukupuolten välillä, mutta tämä erilaisuus taidoissa vaihtelee maiden välillä, joten sen ei voi olettaa johtuvan geneettisistä eroista sukupuolten välillä. Tutkijat ovat myös havainneet, matemaattiset taidot ovat paremmat sekä tytöillä että pojilla maissa, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo on paremmalla tolalla kuin niissä, joissa se ei ole.[11]

Deary et al. tutkimuksessa vuonna 2003 on tutkittu miesten yliedustusta korkean pistemäärän älykkyysosamäärässä ja miesten pisteiden keskihajonta on todettu suuremmaksi kuin naisten, mikä tarkoittaa että miehiä on enemmän kuin naisia sekä erityisen matalissa että erityisen korkeissa pisteluvuissa, kun taas naisten pisteluvut ovat lähempänä keskiarvoa.[12] Paul Irvingin mukaan miehiä on kaksinkertaisesti henkilöissä, joiden älykkyysosamäärä on yli 120 ja henkilöissä joiden älykkyysosamäärä on yli 170 on 30-kertainen määrä miehiä.[13]

Kypsyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tytöillä aivojen pitkien yhteyksien optimointi tapahtuu varhemmin kuin pojilla, mikä saattaa selittää tyttöjen varhaisempaa kypsymistä.[14] Erään tutkimuksen mukaan tyttöjen aivot eivät kehittyisikään varhemmin mutta heillä sekä aivojen kehityksessä että koossa olisi suurempaa vaihtelua kuin tytöillä. Pojat pärjäsivät paremmin spatiaalisissa testeissä ja tytöt luetun ymmärtämisessä.[15]

Pojat yleensä saavuttavat koulukypsyyden myöhemmin kuin tytöt. Vielä yläkoulussakin itseohjautuvuus on monille pojille vaikeaa.[16]

Hormonaaliset erot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On myös esitetty tutkimustuloksia, joiden mukaan naiset, joilla on poikkeuksellisen voimakasta mieshormonien tuotantoa, tuntevat useammin vetoa miesten usein suosimiin asioihin, kuten leikkijuniin ja muihin teknisiin harrastuksiin. Tällaisen tilan naisilla aiheuttaa lisämunuaisen liikakasvuksi kutsuttu ilmiö. Esimerkiksi psykologian professori Sheri Berenbaum tutki tämän diagnoosin saaneita tyttöjä ja huomasi, että muihin tyttöihin verrattuna tutkimusryhmän tytöillä korjaavasta hormonilääkityksestä huolimatta oli parempi avaruudellinen hahmotuskyky. He myös olivat kiinnostuneempia urheilusta ja suosivat tytöille tyypillisten lelujen sijaan enemmän pojille tyypillisiä leluja.[17]

Usein myös tuodaan esille, että miesten suurempi kuolleisuus aikuisiässä selittyisi osaksi biologisilla tekijöillä. Näistä asioista ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä.

Sukupuoli-identiteetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Intersukupuolisten vauvojen leikkaushoitoja on perusteltu sillä ajatuksella, että sukupuoli voidaan valita kasvattamalla lapsi valittuun sukupuoleen, mutta tämä on johtanut usein hyvin vahingollisiin hoitotuloksiin.[18][19]

Sukupuolen kokemus on yksilöllinen ja se voi olla myös ristiriidassa anatomisen sukupuolen kanssa. Tätä ristiriitaa ei toistaiseksi ole pystytty selittämään tieteellisesti, mutta eräitä tutkimustuloksia aivoissa havaituista eroista on julkaistu.[20] Sukupuoliristiriidan kokemuksesta käytetään lääketieteessä termiä transsukupuolisuus.

Transsukupuolisuus on erotettava ihmisistä, jotka ilmentävät pukeutumisella sukupuolensa feminiinistä tai maskuliinista puoltaan (transvestisuus). Pukeutumisen avulla ihminen voi ilmentää kuuluvansa sosiaalisen sukupuolen tasolla toiseen sukupuoleen kuin hänen yhteisön kautta oletettu sukupuolensa on (esimerkiksi drag queen, drag king). Sukupuolen ristiriitaa kokevat haluavat kuitenkin elää pysyvästi toisessa sukupuolen roolissa ja tähän liittyy myös kehodysforia.[21][22]

Ammattilaisurheilun sukupuolitesteissä tutkitaan psykologista sukupuoli-identiteettiä psykologisen testauksen avulla fyysisten sukupuolitestien lisäksi.[23]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b The Distance Between Mars and Venus: Measuring Global Sex Differences in Personality, Marco Del Giudice1*, Tom Booth2, Paul Irwing2, 1 Department of Psychology, University of Turin, Torino, Italy, 2 Manchester Business School, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, PLoS ONE 7(1): e29265, Public Library of Science. doi:10.1371/journal.pone.0029265 2012-01-04. The descriptions of the 16PF axes are from here.
  2. ↑ Tables 1 & 2[vanhentunut linkki] in The Distance Between Mars and Venus: Measuring Global Sex Differences in Personality, Marco Del Giudice1*, Tom Booth2, Paul Irwing2, PLoS ONE 7(1): e29265, Public Library of Science. doi:10.1371/journal.pone.0029265 2012-01-04.
  3. ↑ As Barriers Disappear, Some Gender Gaps Widen The New York Times. 8.9.2008.
  4. ↑ a b c Jeff Sossamon: In countries with higher gender equality, women are less likely to get STEM degrees World Economic Forum. 20.2.2018.
  5. ↑ The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education (29(4):581-593. doi: 10.1177/0956797617741719) Psychol Sci.. huhtikuu 2018.
  6. ↑ https://www.mercatornet.com/features/view/patriarchy-is-inevitable-so-long-as-men-are-men-and-women-are-women/19092 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Koulu voi selittää sukupuolierot avaruudellisessa hahmottamisessa Tiede.fi (Tiede-lehden nettisivut) 30.8.2011. Viitattu 12.10.2011.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Arch Neurol. 1997 Feb;54(2):171-6. Language-associated cortical regions are proportionally larger in the female brain. Harasty J1, Double KL, Halliday GM, Kril JJ, McRitchie DA. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9041858
  9. ↑ Neisser, Ulric; Boodoo, Gwyneth; Bouchard, Thomas J., Jr.; Boykin, A. Wade; Brody, Nathan; Ceci, Stephen J.; Halpern, Diane F.; Loehlin, John C. et al. (1996). "Intelligence: Knowns and unknowns". American Psychologist 51 (2): 77–101. doi:10.1037/0003-066X.51.2.77.
  10. ↑ Chrisler, Joan C; Donald R. McCreary. Handbook of Gender Research in Psychology. Springer, 2010. ISBN 1-4419-1464-1, 9781441914644
  11. ↑ Matikkapäässä tuskin sukupuolieroa Tiede.fi (Tiede-lehden nettisivut) 12.12.2011. Viitattu 13.12.2011.
  12. ↑ Deary et. al 2003
  13. ↑ https://www.independent.co.uk/news/education/higher/dr-paul-irwing-there-are-twice-as-many-men-as-women-with-an-iq-of-120-plus-426321.html
  14. ↑ Brain connections may explain why girls mature faster Science Daily. 19.12.2013.
  15. ↑ Lara M. Wierenga, Marieke G. N. Bos, Fabienne van Rossenberg, Eveline A. Crone: Sex Effects on Development of Brain Structure and Executive Functions: Greater Variance than Mean Effects. Journal of Cognitive Neuroscience, 1.5.2019, 31. vsk, nro 5, s. 730–753. doi:10.1162/jocn_a_01375 Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Kouluihin on luotu järjestelmä, jossa pojat näyttäytyvät epäonnistujina – Tutkija kritisoi ”sukupuolisokeaa” koulutuskehitystä Helsingin Sanomat. 18.11.2024.
  17. ↑ http://www.physorg.com/news4472.html
  18. ↑ Lastenkirurgi, joka muuttaa maailmaa HS.fi. Arkistoitu 24.11.2016. Viitattu 24.11.2016.
  19. ↑ Sarah Creighton: Surgery for intersex Journal of the Royal Society of Medicine. 24.11.2016. Viitattu 24.11.2016.
  20. ↑ Is There Something Unique about the Transgender Brain? 1.1.2016. Scientific American. Viitattu 14.11.2016.
  21. ↑ Laura K. Case, David Brang, Rosalynn Landazuri, Pavitra Viswanathan, Vilayanur S. Ramachandran: Altered White Matter and Sensory Response to Bodily Sensation in Female-to-Male Transgender Individuals Archives of Sexual Behavior. 19.9.2016. Viitattu 24.11.2016. (englanniksi)
  22. ↑ Gender Identity Disorder in Twins: A Review of the Case Report Literature The Journal of Sexual Medicine. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  23. ↑ OK:n lääkäri Hakkarainen urheilun sukupuolitesteistä: "Sukupuolen määrittäminen on monisäikeinen asia" hs.fi. Viitattu 1.4.2017.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Baron-Cohen, Simon: Olennainen ero: Totuus miehen ja naisen aivoista. ((The essential difference: The truth about the male and female brain, 2003.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-82-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sukupuoli_ja_psykologia&oldid=22837073”