Subotica
| Subotica Суботица |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
 Subotican sijainti Serbiassa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Serbia |
| Maakunta | Vojvodina |
| Piirikunta | Pohjois-Bačka |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Kunta |
| – Pormestari | Jenő Maglai |
| Väkiluku (2011) | 141 554 |
Subotica (kyr. Суботица, unk. Szabadka) on kaupunki ja kunta pohjoisessa Serbiassa, Vojvodinan autonomisen maakunnan alueella. Se sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Unkarin rajalta. Se on 141 554 asukkaallaan (2011)[1] Vojvodinan toiseksi suurin kaupunki Novi Sadin jälkeen.
Subotica on myös Pohjois-Bačkan alueen pääkaupunki ja hallinnollinen keskus.
Ensimmäinen säilynyt kirjallinen maininta Suboticasta on vuodelta 1391 unkarilaisella nimellä Zabadka.[2] Nykyistä nimeä käytettiin ensimmäistä kertaa 1653,[3] ja se tulee serbian ja kroatian kielten lauantaita merkitsevästä subota-sanasta. Kaupunki on historiansa aikana tunnettu lukuisilla muillakin nimillä.
Ottomaanit hallitsivat Suboticaa vuosien 1542 ja 1686 välisenä aikana. Kaupunkia palvelee Subotican lentoasema.
Kunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Subotican kunta koostuu Subotican kaupungin lisäksi Palićin kaupungista ja seitsemästätoista kylästä, jotka ovat:
- Bajmok
- Bački Vinogradi
- Bačko Dušanovo
- Bikovo
- Čantavir
- Donji Tavankut
- Đurđin
- Gornji Tavankut
- Hajdukovo
- Kelebija
- Ljutovo
- Mala Bosna
- Mišićevo
- Novi Žednik
- Stari Žednik
- Šupljak
- Višnjevac
Väestöjakauma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Subotican kunnan suurimmat etniset ryhmät ovat:lähde?
- Unkarilaiset (38,47 % väestöstä)
- Serbit (24,14 %)
- Kroaatit (11,24 %)
- Bunjevcit (10,95 %)
- Jugoslaavit (5,76 %)
- Montenegrolaiset (1,25 %)
Kaupungin suurimmat etniset ryhmät ovat:lähde?
- Unkarilaiset (34,99 %)
- Serbit (26,25 %)
- Bunjevcit (10,87 %)
- Kroaatit (10,43 %)
- Jugoslaavit (6,79 %)
- Montenegrolaiset (1,60 %)
- Romanit (1,17 %)
Subotican kunnan puhutuimmat kielet ovat serbia (46,60 %), unkari (38,82 %) ja kroatia (5,93 %). Väestöstä 63,02 % on katolisia, 25,96 % ortodokseja ja 1,88 % protestantteja.lähde?
Serbian kieli on kaikkein palkattu kieli jokapäiväisessä elämässä. Unkarin kieltä käyttävät myös lähes kolmasosa väestöstä päivittäisissä keskusteluissaan. Molempia kieliä käytetään myös laajalti kaupallisissa ja virallisissa merkinnöissä [4]
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Budapest (Unkari)
- Dunajská Streda (Slovakia)
- München (Saksa)
- Namur (Belgia)
- Odorheiu Secuiesc (Romania)
- Olomouc (Tšekki)
- Osijek (Kroatia)
- Szeged (Unkari)
- Tilburg (Alankomaat)
- Wolverhampton (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Zirc (Unkari)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Subotica citypopulation.de. citypopulation.de. Viitattu 12.8.2016. (englanniksi)
- ↑ http://www.malagostiona.com/eng/about_us/subotica.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.subotica.co.yu/en/history/historyMAIN.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The Use of Hungarian and Serbian in the City of Szabadka/Subotica: An Empirical Study. Määritä julkaisu!Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Subotica Wikimedia Commonsissa
- Viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (serbiaksi), (unkariksi), (kroatiaksi), (englanniksi)
- Map of Subotica