Strömbron
Strömbron | |
---|---|
Strömbron Slottskajenilta katsottuna vuonna 2010. Taustalla Grand Hôtel. |
|
Ylittää | Strömmenin |
Sijainti | Tukholma |
Ylläpitäjä | Tukholman kaupunki |
Pituus | 140 m |
Leveys | 20 m |
Avattu liikenteelle | 22. marraskuuta 1946 |
Koordinaatit | |
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Strömbron on Tukholman keskustassa sijaitseva 140 metriä pitkä katusilta, joka ylittää Strömmenin ja yhdistää Norrmalmin ja Tukholman vanhankaupungin. Sillan pohjoinen, Norrmalmin puoleinen pää on Strömmenin rantaa pitkin kulkevan Strömgatanin itäpäässä, ja paikalta pohjoiseen johtaa Kungsträdgårdenin reunaa pitkin kulkeva Kungsträdgårdsgatan. Sillan eteläisestä, Vanhankaupungin puoleisesta päästä johtavat Skeppsbron etelään ja Slottskajen länteen.[1]
Nykyisen Strömbron paikalle rakennettiin vuonna 1928 väliaikainen ponttonisilta, kun Norrbro kunnostettiin. Nykyinen Strömbron avattiin käyttöön 22. marraskuuta 1946, minkä jälkeen liikenteen Kungsträdgårdsgatanin ja Skeppsbronin välillä ei enää tarvitse kiertää Norrbron kautta. Alun perin siltaa pitkin kulkivat myös raitiovaunut.lähde?
Koska Strömbron tarkoitettiin väliaikaiseksi, se on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen eikä sen suunnittelussa kiinnitetty huomiota esteettisiin näkökohtiin, vaikka se sijaitseekin hyvin edustavalla paikalla Tukholman kuninkaanlinnan välittömässä läheisyydessä. Tukholman kaupunginvaltuustossa käydyn pitkän kiistan jälkeen sillan rakentaminen hyväksyttiin 43 äänellä 39 ääntä vastaan. Koska väliaikaisen sillan arveltiin olevan käytössä vain noin 10 vuotta, sitä ei merkitty asemakaavaan. Sen rakenteet koostuvat 20 metrin levyisestä teräspalkkien tukemasta betonilaatasta, jonka päällä sillan ajorata kulkee, ja teräspalkit vuorostaan ovat pystysuorien puupaalujen varassa. Puupaalut päättyvät noin metrin vedenpinnan yläpuolella, mikä tämän tyyppisissä rakennelmissa on harvinaista. Yleensä paalut ovat kokonaan veden peitossa lahovikojen välttämiseksi. Poikkeukselliseen ratkaisuun kuitenkin päädyttiin sillan vastustajien vaatimuksesta, jotka ajattelivat, että kun silta rakennettiin näin, se jouduttaisiin joka tapauksessa purkamaan lyhyehkön ajan kuluttua. Vielä kymmenen vuoden kuluttua lahovikoja ei kuitenkaan ollut lainkaan havaittavissa. Vuonna 1964 sillan paaluperustuksia vahvistettiin ja ryhdyttiin toimenpiteisiin paalujen suojaamiseksi lahoamiselta.[2]
Tukholman yleiskaavoissa vuosilta 1962 ja 1967 ehdotettiin Norrströmin alittavaa tunnelia, joka yhdistäisi Strandvägenin ja Skeppsbronin. Suunniteltu väylä sai nimen Blasieholmsleden. Hanke kuitenkin hylättiin vuoden 1977 yleiskaavassa. Niinpä Strömbron on edelleen paikallaan. Sen kuntoa on tarkkailtu säännöllisesti, ja se on ollut odottamattoman hyvä, mikä voitiin todeta viimeisimpien kunnostustöiden yhteydessä vuosina 2007–2009. Väliaikaiseksi tarkoitettu silta täyttää yhä tehtävänsä.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arne Dufwa: Trafik, broar, tunnelbanor, gator. Tukholma: Liber Förlag, 1985. ISBN 91-38-08725-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaj Sandell (toim.): ”Stockholm Street Finder (karttasivu 4)”, Eyewitness Travel: Stockholm, s. 210. Lontoo: Dorling Kindersley, 2012. ISBN 978-1-40536-866-7
- ↑ Arne Dufwa: Trafik, broar, tunnelbanor, gator. Tukholma: Liber Förlag, 1985. ISBN 91-38-08725-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Strömbron Wikimedia Commonsissa