Sirkus Finnbohemia

Sirkus Finnbohemia

Sirkus Finnbohemia on vuonna 1994 Oulussa muodostunut sirkuksen ja performanssin perinteitä yhdistelevä taiteilijaryhmä. Sen perustajajäsenet olivat Aulis Harmaala, Tuomo Kangasmaa, Pia Kauppinen ja Heli Taimisto (Räty 1994). Myöhemmin ryhmään liittyivät Anneli Moilanen ja Jarmo Kittilä (Oulun Taiteilijatyöpaja 1995). Ryhmän ensimmäisessä mediatapahtumassa tukena oli myös sirkusalan ammattilainen, telttamestari Jape Rautio (Räty 1994).

Ryhmä rakensi omanlaistaan sirkusta, jonka pohjana olivat sirkuksen perinteiset ohjelmanumerot (Peltovuori 1994). Aikaisempaa kokemusta varsinaisesta sirkustoiminnasta ei ryhmäläisillä ollut, vaan toimintaa rakennettiin omien sirkusmuistojen, erilaisten sirkusalan historiatietojen sekä omien lapsuuden haaveiden ja traumojen pohjalta. Alkuperäisenä tavoitteena oli luoda ohjelmisto, joka jäljitteli 1800-luvulla Suomessa kiertäneiden sirkusseurueiden esityksiä. Esikuvana oli myös amerikkalainen The Barnum & Bailey -sirkus. Sanomalehti Kalevassa julkaistussa artikkelissaan Vuokko Räty kuvaa Sirkus Finnbohemian ilveilyä ja vallattomuutta tietoiseksi hämäykseksi. Erityisesti ryhmää kiehtoi suomalaisen luovan hulluuden elvyttäminen, mille sirkusmuotoinen toiminta antoi hedelmälliset puitteet.(Räty 1994.)

Taipaleensa alussa Sirkus Finnbohemia vuokrasi Nahkatehtaankatu 2:sta oman toimiston (Peltovuori 1994), josta kuitenkin melko pian luovuttiin, koska sen ylläpitoon ei ollut taloudellisia resursseja. Sirkuksella oli käytettävissään myös auto: haaleankeltainen 1974-vuosimallin Escort, jonka vetämistä parralla harjoiteltiin yhtenä ohjelmanumerona (Räty 1994). Sirkus ei yrityksistään huolimatta saanut omaa telttaa, vaan esitykset tapahtuivat vaihtuvissa tiloissa. Kesällä 1994 käytössä oli Oulun evankelis-luterilaisen seurakunnan limonaditeltta (Räty 1994), kesällä 1996 esiintyminen tapahtui Kajaanintullin koulun pihalla Teatteriteltassa (Sirkus Finnbohemia 1996). Taiteilijamessujen käsiohjelmassa mainostettiin esitysten tapahtumapaikaksi Madetojan puistossa olevaa suurta telttaa (Oulun Taiteilijatyöpaja 1995), jollaista ei kuitenkaan saatu hankittua.

Esiintymiset ja hahmot

Sirkus Finnbohemia esiintyi erilaisissa oululaisissa kulttuuritapahtumissa ja yksityistilaisuuksissa. Kokoonpanon vaihtuessa ja esiintyjämäärän supistuessa ryhmästä käytettiin nimeä Sirkus Finnbohemian Rippeet (Oulun Taiteilijatyöpaja 1995).

Ohjelmanumeroista vastasivat sirkushahmot, jotka esiintyjät olivat rakentaneet erilaisten taipumustensa pohjalta. Aulis Harmaala toimi fakiirina, Tuomo Kangasmaa voimamiehenä, Pia Kauppinen akrobaattina ja Heli Taimisto eläintenkesyttäjänä, joka keskittyi hylkeenkesytykseen. (Räty 1994; Peltovuori 1994.) Rekvisiitta ja sirkuksen eläimet rakennettiin itse erilaisista halvoista kierrätysmateriaaleista.

Sirkus Finnbohemia esiintyi Villihevoset-showllaan Jääyöfestivaaleilla Oulun Arktisilla viikoilla maaliskuussa 1995. Oulun Taiteilijamessuilla vuonna 1995 fakiiri ja voimamies esiintyivät kahdestaan. Ohjelmistossa voimamies veti autoa parrallaan, fakiiri sahasi irti kappaleen ruumiistaan ja räjäytti päänsä (Maja 1995). Aikuiseen makuun -show esitettiin kesäkuussa 1996. Tuolloin ohjelmistoon sisältyi Uspekistanilainen painonnostaja, Suuri haastaja Sirkku, Helsingistä palaava "Still Alive and Well" Fakiiri, Ajatustenlukija, Naisilluusio, Onnen pyörät, Eläin-paraati, Kuviokelluntaa ja Kohtaaminen rajan takaa (Sirkus Finnbohemia 1996).

Lähteet

• Maja, Kari (1995). Taiteilijamessut Oulussa 12. - 18.6.1995. Videotallenne. Saatavissa Internetissä: http://www.youtube.com/watch?v=D5zsm57sslo
• Oulun Taiteilijatyöpaja (1995). Taiteilijamessujen käsiohjelma. Oulun Nuoriso- ja kulttuurikeskus, Nuku, Oulun kaupunki.
• Peltovuori, Timo (1994). Aulis Harmaala kurssittaa lapsia kesätaiteilijoiksi. Pohjolan Työ 9.6.1994 s. 26.
• Räty, Vuokko (1994). Lapsuuden unelmat toteutuivat. Sirkus Finnbohemia elvyttää suomalaista hulluutta. Kaleva 17.7.1994 s. 11. Artikkelin tiedot Ostrobotnia-tietokannassa^{[vanhentunut linkki]}
• Sirkus Finnbohemia (1996). Aikuiseen makuun 1996. Juliste