Simon Ammann
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Simon Ammann | |||
Maa: Sveitsi | |||
Miesten mäkihyppy | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Salt Lake City 2002 | normaalimäki | |
Kultaa | Salt Lake City 2002 | suurmäki | |
Kultaa | Vancouver 2010 | normaalimäki | |
Kultaa | Vancouver 2010 | suurmäki | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Sapporo 2007 | suurmäki | |
Hopeaa | Sapporo 2007 | normaalimäki | |
Pronssia | Liberec 2009 | normaalimäki | |
Pronssia | Oslo 2011 | suurmäki | |
Lentomäen MM-kilpailut | |||
Kultaa | Planica 2010 | henkilökohtainen kilpailu |
Simon Ammann (s. 25. kesäkuuta 1981 Grabs, Sveitsi) on sveitsiläinen mäkihyppääjä. Hän asuu Schwyzin Feusisbergissä, Schindellegin kylässä ja edustaa seuratasolla RG Churfirsteniä. Ammann on toistaiseksi ainoa mäkihyppääjä, joka on voittanut neljä henkilökohtaista olympiakultaa. Voitot tulivat normaali- ja suurmäestä vuosilta 2002 ja 2010.
Ammann debytoi mäkihypyn maailmancupissa Oberstdorfissa 16-vuotiaana kaudella 1997–1998. Hän vakiinnutti paikkansa maailmancupin keskikastin tienoilla.
Ennen Salt Lake Cityn olympiakisoja 2002 Ammann loukkaantui mutta kuntoutui kisoihin mennessä ja voitti täysin yllättäen olympiakultaa sekä normaali- että suurmäessä. Tätä ennen hän ei ollut voittanut yhtään maailmancupin osakilpailua. Hän jatkoi hyviä otteitaan vielä kisojen jälkeen voittamalla Oslossa normaalimäen kilpailun. Lentomäen MM-kilpailuissa hän oli Harrachovissa 2002 viides ja Planicassa 2004 neljästoista. Val di Fiemmen MM-kisoissa 2003 Ammann oli normaalimäessä kymmenes ja Torinon olympialaisissa 2006 suurmäessä viidestoista.
Mäkihyppykausi 2006–2007 alkoi Ammannin osalta hyvin. Hän voitti suurmäen kilpailun Lillehammerissa ja johti maailmancupia viiden kilpailun jälkeen ennen kuin nuoret Anders Jacobsen ja Gregor Schlierenzauer kiilasivat edelle. Mäkiviikolla Ammann sijoittui kolmanneksi, parhaina sijoituksina kaksi kolmatta sijaa. Mäkiviikon jälkeen hän kärsi epätasaisuudesta ja putosi cupissa neljänneksi. Sapporon maailmanmestaruuskilpailuissa Ammann voitti hieman yllättäen kultamitalin suurmäessä, vain 0,2 pisteen erolla nuoreen suomalaiseen Harri Olliin. Normaalimäessä hän saavutti hopeaa Adam Małyszin jälkeen. Hän voitti myös Holmenkollenin kisojen suurmäen kilpailun. Gregor Schlierenzauerin jätettyä Planicassa hypätyn kauden päätösviikonlopun väliin Ammann sijoittui maailmancup-kaudella 2006-07 kolmanneksi.
Kaudella 2008–2009 Ammann voitti Kuusamossa kauden ensimmäisen kilpailun. Hän hallitsi alkukautta voittaen osakilpailun myös Trondheimissa, Pragelatossa, Engelbergissä ja mäkiviikolla Oberstdorfissa. Mäkiviikon kokonaiskilpailussa hän sijoittui Wolfgang Loitzlin jälkeen toiseksi. Liberecin MM-kilpailuissa hän saavutti pronssia normaalimäessä ja oli suurmäessä kahdeksas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi.
Vancouverin olympialaisissa 2010 Ammann voitti jälleen kultaa molemmissa henkilökohtaisissa kilpailuissa. Samalla kaudella hän voitti myös maailmancupin kokonaiskilpailun sekä Nordic Tournamentin. Hän voitti kauden aikana kaikkiaan yhdeksän maailmancupin osakilpailua, muun muassa kaksi Engelbergin kilpailua. Planicassa järjestetyissä lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa Ammann voitti henkilökohtaisessa kilpailussa kultaa.
Ammann voitti mäkiviikolla 2010–2011 Garmisch-Partenkirchenin osakilpailun ja sijoittui kaikissa muissa kilpailuissa neljänneksi sekä mäkiviikon yhteispisteissä toiseksi. Zakopanessa hän voitti toisen osakilpailun. Oslon MM-kilpailuissa hän sai suurmäessä pronssia ja oli normaalimäessä neljäs. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi. Lentomäen MM-kilpailuissa Vikersundissa 2012 hän oli neljästoista. Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 hän sijoittui suurmäessä seitsemänneksi. Mäkiviikolla 2013–2014 hän voitti Oberstdorfin osakilpailun, sijoittui Garmisch-Partenkirchenissä kolmanneksi ja Innsbruckissa toiseksi. Mäkiviikon kokonaiskilpailussa hän oli kolmas. Kaudella 2014–2015 hän voitti Kuusamon ensimmäisen osakilpailun ja jakoi toisen kilpailun voiton Noriaki Kasain kanssa. Hän saavutti kauden aikana myös neljä muuta palkintosijaa. Falunin MM-kilpailuissa 2015 hän sijoittui normaalimäessä 16:nneksi, suurmäessä 23:nneksi ja joukkuekilpailussa kymmenenneksi. Lahden MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui suurmäessä 14:nneksi, normaalimäessä 21:nneksi ja joukkuekilpailussa kymmenenneksi. Tammikuussa 2018 Ammann ylsi maailmancupin osakilpailussa ensi kertaa lähes kolmeen vuoteen kärkikolmikkoon sijoittuessaan Bad Mitterndorfin lentomäessä kolmanneksi. Lentomäen MM-kilpailuissa 2018 hän oli kahdestoista ja joukkuekilpailussa kuudes. Uransa kuudensissa olympialaisissa Pyeongchangissa 2018 hän sijoittui normaalimäessä 11:nneksi ja suurmäessä 13:nneksi.
Ammann sijoittui Seefeldin MM-kilpailuissa 2019 normaalimäessä 12:nneksi, suurmäen kilpailussa 15:nneksi ja joukkuekilpailussa seitsemänneksi. Kaudella 2018–2019 hän sijoittui maailmancupin osakilpailuissa parhaimmillaan kuudenneksi Planican lentomäessä. Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 hän sijoittui normaalimäessä 20:nneksi ja suurmäessä 26:nneksi sekä joukkuekilpailussa seitsemänneksi. Kauden 2020–2021 maailmancupissa hän ylsi kerran kymmenen parhaan joukkoon sijoittuessaan tammikuussa Willingenissä yhdeksänneksi. Pekingin talviolympialaisissa 2022 Ammann oli molemmissa henkilökohtaisissa kilpailuissa 25:s, ja joukkuekilpailussa tuloksena oli kahdeksas sija. Samana talvena hän sijoittui lentomäen MM-kilpailuissa 23:nneksi. Planican MM-kilpailuissa 2023 hän sijoittui normaalimäessä 28:nneksi ja sekajoukkueiden kilpailussa seitsemänneksi.[1]
Ammann on voittanut maailmancupissa yhteensä 23 kilpailua, ollut 31 kertaa toinen ja 26 kertaa kolmas (27.2.2023 mennessä).
Ammann nähtiin vuonna 2006 BBC:n tuottamassa tv-ohjelmassa Eläinten talviolympialaiset (Animal Winter Games). Siinä hän oli ihmisten edustajana mäkihyppykisoissa.[2]
Maailmancupin osakilpailuvoitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivä | Kilpailupaikka | Maa | Mäki |
---|---|---|---|
17. maaliskuuta 2002 | Oslo | Norja | normaalimäki |
2. joulukuuta 2006 | Lillehammer | Norja | suurmäki |
18. maaliskuuta 2007 | Oslo | Norja | suurmäki |
29. marraskuuta 2008 | Kuusamo | Suomi | suurmäki |
7. joulukuuta 2008 | Trondheim | Norja | suurmäki |
13. joulukuuta 2008 | Pragelato | Italia | suurmäki |
20. joulukuuta 2008 | Engelberg | Sveitsi | suurmäki |
29. joulukuuta 2008 | Oberstdorf | Saksa | suurmäki |
6. joulukuuta 2009 | Lillehammer | Norja | suurmäki |
18. joulukuuta 2009 | Engelberg | Sveitsi | suurmäki |
20. joulukuuta 2009 | Engelberg | Sveitsi | suurmäki |
17. tammikuuta 2010 | Sapporo | Japani | suurmäki |
3. helmikuuta 2010 | Klingenthal | Saksa | suurmäki |
7. maaliskuuta 2010 | Lahti | Suomi | suurmäki |
9. maaliskuuta 2010 | Kuopio | Suomi | suurmäki |
12. maaliskuuta 2010 | Lillehammer | Norja | suurmäki |
14. maaliskuuta 2010 | Oslo | Norja | suurmäki |
1. tammikuuta 2011 | Garmisch-Partenkirchen | Saksa | suurmäki |
22. tammikuuta 2011 | Zakopane | Puola | suurmäki |
13. maaliskuuta 2011 | Lahti | Suomi | suurmäki |
29. joulukuuta 2013 | Oberstdorf | Saksa | suurmäki |
28. marraskuuta 2014 | Kuusamo | Suomi | suurmäki |
29. marraskuuta 2014 | Kuusamo | Suomi | suurmäki |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Simon Ammann Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
- ↑ Animal Winter Games jdp.co.uk. Viitattu 22.2.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1924: Jacob Tullin Thams | 1928: Alf Andersen | 1932: Birger Ruud | 1936: Birger Ruud | 1948: Petter Hugsted | 1952: Arnfinn Bergmann | 1956: Antti Hyvärinen | 1960: Helmut Recknagel | 1964: Veikko Kankkonen | 1968: Jiří Raška | 1972: Yukio Kasaya | 1976: Hans-Georg Aschenbach | 1980: Toni Innauer | 1984: Jens Weißflog | 1988: Matti Nykänen | 1992: Ernst Vettori | 1994: Espen Bredesen | 1998: Jani Soininen | 2002: Simon Ammann | 2006: Lars Bystøl | 2010: Simon Ammann | 2014: Kamil Stoch | 2018: Andreas Wellinger | 2022: Ryōyū Kobayashi |
1964: Toralf Engan | 1968: Vladimir Belousov | 1972: Wojciech Fortuna | 1976: Karl Schnabl | 1980: Jouko Törmänen | 1984: Matti Nykänen | 1988: Matti Nykänen | 1992: Toni Nieminen | 1994: Jens Weißflog | 1998: Kazuyoshi Funaki | 2002: Simon Ammann | 2006: Thomas Morgenstern | 2010: Simon Ammann | 2014: Kamil Stoch | 2018: Kamil Stoch | 2022: Marius Lindvik |
1962: Helmut Recknagel | 1964: Toralf Engan | 1966: Bjørn Wirkola | 1968: Vladimir Belousov | 1970: Gari Napalkov | 1972: Wojciech Fortuna | 1974: Hans-Georg Aschenbach | 1976: Karl Schnabl | 1978: Tapio Räisänen | 1980: Jouko Törmänen | 1982: Matti Nykänen | 1985: Per Bergerud | 1987: Andreas Felder | 1989: Jari Puikkonen | 1991: Franci Petek | 1993: Espen Bredesen | 1995: Tommy Ingebrigtsen | 1997: Masahiko Harada | 1999: Martin Schmitt | 2001: Martin Schmitt | 2003: Adam Małysz | 2005: Janne Ahonen | 2007: Simon Ammann | 2009: Andreas Küttel | 2011: Gregor Schlierenzauer | 2013: Kamil Stoch | 2015: Severin Freund | 2017: Stefan Kraft | 2019: Markus Eisenbichler | 2021: Stefan Kraft | 2023: Timi Zajc |
1972: Walter Steiner | 1973: Hans-Georg Aschenbach | 1975: Karel Kodejška | 1977: Walter Steiner | 1979: Armin Kogler | 1981: Jari Puikkonen | 1983: Klaus Ostwald | 1985: Matti Nykänen | 1986: Andreas Felder | 1988: Ole Gunnar Fidjestøl | 1990: Dieter Thoma | 1992: Noriaki Kasai | 1994: Jaroslav Sakala | 1996: Andreas Goldberger | 1998: Kazuyoshi Funaki | 2000: Sven Hannawald | 2002: Sven Hannawald | 2004: Roar Ljøkelsøy | 2006: Roar Ljøkelsøy | 2008: Gregor Schlierenzauer | 2010: Simon Ammann | 2012: Robert Kranjec | 2014: Severin Freund | 2016: Peter Prevc | 2018: Daniel-André Tande | 2020: Karl Geiger | 2022: Marius Lindvik |