Shet
| Shet | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku |
 Kiina 709 592 |
|||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
| Kielet | she, hakka-kiina | |||||||||||||||
Shet ovat yksi Kiinan virallisesti tunnustetuista etnisistä vähemmistöistä. Shet asuttavat Itä-Kiinan meren rannikon Fujianin ja Zhejiangin provinsseja, sekä pienemmissä määrin Guangdongin, Jiangxin ja Anhuin provinsseja. Shen kielellä on enää muutama puhuja ja suurin osa sheistä käyttääkin shelle läheistä sukua olevaa hakka-kiinaa. Sheitä oli Kiinan väestönlaskennan mukaan yhteensä 709 592[1].
Asuinalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sheitä oli Kiinassa vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan yhteensä 709 592[1]. Heistä suuri valtaosa asuu Zhejiangin ja Fujianin maakunnissa. Pienempiä määriä asuu myös Guangdongissa, Jiangxissa ja Anhuissa.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historioitsijat ja arkeologit ovat kiistelleet sheiden alkuperästä. Yhden teorian mukaan shet muuttivat nykyisille alueilleen 500- ja 600-lukujen aikana[3] Guangdongin alueelta[2]. Toisen teorian mukaan he polveutuvat Hunanin alueen alkuperäisistä asukkaista. Lisäksi jotkin tutkijat arvelevat heidän polveutuvan Guangdongin ja Guangxin alueiden yaoista. Seuraavien vuosisatojen aikana sheiden kulttuuri omaksui paljon tapoja ja kielen piirteitä ympäröiviltä kiinalaisilta. 1900-luvun alussa shet tukivat Sun Yat-senin joukkoja ja he taistelivat sisseinä japanilaisia vastaan toisessa maailmansodassa. Sodan loputtua ja Kiinan sisällissodan jälleen puhjettua shet tukivat puolestaan Mao Zedongin johtamia kommunisteja Tšiang Kai-šekin nationalisteja vastaan. Otettuaan osaa sotaan voittaneella puolella shet saivat sankarimaisen maineen ja tätä kautta monia etuja, kuten yhdeksän autonomista kuntaa, joilla on suurehko autonomia. Suurin hyöty vähemmistöstatuksesta on kuitenkin se, että kiinalainen perhesuunnittelu ja yhden lapsen politiikka ei koske sheitä.[3]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shet asuttavat vuoristoseutuja ja asuvat tyypillisesti etnisesti yhtenäisissä pienissä kylissä. Talot rakennettiin perinteisesti bambusta, mutta tavalliset puutalot ovat korvaamassa ne käytöstä. Sheiden asuinseudut ovat hyvää viljelymaata ja tästä syystä perinteinen elinkeino onkin ollut maanviljelys. Shet harjoittivat pitkään kaskiviljelyä, mikä tarkoitti muuttamista eri viljelypaikkojen välillä. Paikallaan pysyvä viljelytapa omaksuttiin vasta kommunistien valtaannousun myötä. Sheiden kasvattama teelaatu huiming- tai valkoinen tee on tunnettu ja suosittu kiinalaisten keskuudessa. Maanviljelyksen ohella tärkeitä elinkeinoja nykyisin on esimerkiksi puutalous ja kaivostoiminta. Shet metsästävät kauriita ja villisikoja ja vaikka tällä toiminnalla ei enää ole taloudellista merkitystä, on sen yhteisöllinen merkitys edelleen elossa.[3]
Miehet ovat shesukujen päämiehiä ja esimerkiksi perintö kulkeutuu aina isältä pojalle. Avioituessaan sheiden tulee valita puoliso suvusta, jolla on eri sukunimi. Tätä hankaloittaa se, että shet käyttävät vain neljää eri sukunimeä, Pan, Lan, Lei ja Zhong. Shet voidaan myös näiden sukunimien perusteella jakaa alaryhmiin. Shekylissä on yleensä temppeli kunkin suvun esi-isille. Perinteisestä animistisesta uskonnosta on vain vähän jäljellä ja uskonto ylipäätänsä on samankaltaista sheitä ympäröivien kiinalaisten kanssa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The She ethnic minority China.org.cn. Viitattu 31.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Paul Friedrich ja Norma Diamond: Encyclopedia of world cultures - Russia and Eurasia / China, s. 488-491. G.K. Hall & Company, 1994. ISBN 0-8161-1810-8 (englanniksi)
- ↑ a b c d James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 302-305. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4 (englanniksi)