Schauman
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Schauman [šo:man][1] on suomalainen aatelissuku, joka tunnettiin alkujaan sotilassukuna, mutta 1800-luvulta alkaen sen edustajat ovat tulleet tunnetuiksi lukuisilla muillakin aloilla.
Suku on lähtöisin Baltiasta ja tuli Suomeen 1600-luvun lopulla.[2] Sen on oletettu olevan lähtöisin Kuurinmaan aatelista, mitä ei tosin voida todistaa. Toisen teorian mukaan suvun juuret olisivat Kurpfalzissa Saksassa, jossa vuonna 1596 aateloitiin samanniminen suku. Suvun suomalainen kantaisä on Turun läänin ratsuväkirykmentin everstiluutnantti Henrik Johan Schauman (1649–1730), joka oli lähtöisin Ogerin seudulta Liivinmaalta ja tuli Ruotsin palvelukseen 1662.[3] Hänet naturalisoitiin Ruotsin aateliin vuonna 1686, ja hänen sukunsa introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle 1697 aatelissukuna numero 1287.[4] Suvun nykyään elävät haarat ovat kaikki hänen pojanpoikansa, aatelislippueen majoitusmestari Berndt Otto Schaumanin (1738–1805) jälkeläisiä.[2]
Suomen ritarihuoneen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 Schaumanit merkittiin sinne aatelissukuna numero 96. Suvun jäseniä ei ole vuoden 1809 jälkeen asunut Ruotsissa, mutta suvun päämies muutti Ruotsiin 1859. Hänen jälkeläisiään muutti 1800-luvun lopussa Argentiinaan ja 1920-luvulla Ranskaan, ja sukua asuu edelleen kummassakin maassa. Eräät muut sukuhaarat ovat myöhemmin saaneet uudelleen edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella.[3] Schaumaneita asuu nykyisin myös Argentiinassa, Paraguayssa ja Yhdysvalloissa.[4]
2000-luvun alussa Schaumanit olivat Suomen runsasjäsenisin aatelissuku.[2]
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aikajärjestyksessä
- Berndt Otto Schauman (1738-1805), Suomen aatelislippueen majoittaja, Heinisten virkatalo[5]
- Carl Schauman (1778–1852), senaatin kamreeri, kamarineuvos, majoitusmestari Berndt Otto Schaumanin poika[2]
- Gustaf Schauman (1780–1846), kapteeni, postimestari, majoitusmestari Berndt Otto Schaumanin poika[2]
- Berndt Schauman (1786–1862), luutnantti, Uudenkaupungin kaupunginviskaali, majoitusmestari Berndt Otto Schaumanin poika[2]
- Frans Ludvig Schauman (1810–1878), teologian professori, Porvoon piispa, Carl Schaumanin poika[2]
- Berndt Otto Schauman (1821–1895), Suomen Taideyhdistyksen intendentti, Carl Schaumanin poika[2]
- Viktor Leonard Schauman (1822–1872), apteekkari ja teollisuusmies, Berndt Schaumanin poika[2]
- August Schauman (1826–1896), poliitikko, lehtimies, Carl Schaumanin poika[2]
- Karl Frans Johan Schauman (1839–1883), virka- ja valtiopäivämies, Frans Ludvig Schaumanin poika
- Fredrik Waldemar Schauman (1844–1911), kenraaliluutnantti, senaattori, kuvernööri, Gustaf Schaumanin pojanpoika[2]
- Hugo Rafael Schauman (1845–1879), sanomalehtimies, Frans Ludvig Schaumanin poika[6]
- Oskar Theodor Schauman (1849–1931), kenraalimajuri, Suomen Rakuunarykmentin komentaja, Waldemar Schaumanin veli[2]
- August Michael Schauman (1852–1950), juristi, oikeusneuvosmies, Porvoon pormestari 1895–1915 ja valtiopäivämies, Frans Ludvig Schaumanin poika[7]
- Axel Mortimer Schauman (1855–1903), vaasalainen kauppaneuvos ja liikemies, Victor Leonhard Schaumanin poika[2]
- Wilhelm Schauman (1857–1911), teollisuuspatruuna, vuorineuvos, Victor Leonhard Schaumanin poika[2]
- Berndt Gustaf Knut Björn Waldemar Schauman (1857–1914), juristi, Tammisaaren pormestari 1889–1907 ja valtiopäivämies
- Anna Schauman (1859–1928), lastenkirjailija
- Viktor Rafael Schauman (1860–1946), kenraalimajuri, Kadettikoulun ensimmäinen johtaja, Victor Leonhard Schaumanin veljenpoika[2]
- Ossian Schauman (1862–1922), sisätautiopin professori, Folkhälsanin perustaja, Victor Leonhard Schaumanin poika[2]
- Georg Schauman (1870–1930), kirjastomies, historiantutkija, poliitikko, August Schaumanin poika[2]
- Viktor Schauman (1870–1936), maanviljelysneuvos
- Einar Ossian Schauman (1874–1939), juristi, virka- ja valtiopäivämies
- Eugen Schauman (1875–1904), aktivisti, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaaja, Waldemar Schaumanin poika[2]
- Sigrid Maria Schauman (1877–1979), taidemaalari ja kriitikko, Waldemar Schaumanin tytär[2]
- Harry Schauman (1879–1932), teollisuusmies, Harry Schaumanin säätiön perustaja, Axel Schaumanin poika[8]
- Erik Rafael Schauman (1894–1987), lääkintöneuvos, Viktor Rafael Schaumanin poika[2]
- Eric Balder Björnson Schauman (1895–1966), jääkärieversti, toimitusjohtaja, Viktor Rafael Schaumanin veljenpoika[2]
- Runar Schauman (1908–1977), näyttelijä, teatterinjohtaja, Viktor Rafael Schaumanin veljenpoika[2]
- Henrik Schauman (1916–1996), eduskunnan ylikirjastonhoitaja, professori, Georg Schaumanin poika[2]
- Göran Schauman (s. 1940), näyttelijä, Runar Schaumanin poika[2]
- Heidi Schauman (s. 1978), taloustieteilijä
- Ida Schauman (s. 1989), poliitikko, Svensk Ungdomin puheenjohtaja
- Aakkosjärjestyksessä
- Anna Schauman (1859–1928), lastenkirjailija
- August Schauman (1826–1896), poliitikko, lehtimies
- August Michael Schauman (1852–1950), juristi, oikeusneuvosmies, Porvoon pormestari 1895–1915 ja valtiopäivämies
- Axel Mortimer Schauman (1855–1903), vaasalainen kauppaneuvos ja liikemies
- Berndt Gustaf Knut Björn Waldemar Schauman (1857–1914), juristi, Tammisaaren pormestari 1889–1907 ja valtiopäivämies
- Berndt Otto Schauman (1821–1895), Suomen Taideyhdistyksen intendentti
- Einar Ossian Schauman (1874–1939), juristi, virka- ja valtiopäivämies
- Eric Balder Björnson Schauman (1895–1966), jääkärieversti, toimitusjohtaja
- Erik Rafael Schauman (1894–1987), lääkintöneuvos
- Eugen Schauman (1875–1904), aktivisti, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaaja
- Frans Ludvig Schauman (1810–1878), teologian professori, Porvoon piispa
- Georg Schauman (1870–1930), kirjastomies, historiantutkija, poliitikko
- Göran Schauman (s. 1940), näyttelijä
- Harry Schauman (1879–1932), teollisuusmies, Harry Schaumanin säätiön perustaja
- Heidi Schauman (s. 1978), taloustieteilijä
- Henrik Schauman (1916–1996), eduskunnan ylikirjastonhoitaja, professori
- Hugo Rafael Schauman (1845–1879) kirjailija, sanomalehtimies
- Ida Schauman (s. 1989), poliitikko, Svensk Ungdomin puheenjohtaja
- Karl Frans Johan Schauman (1839–1883), virka- ja valtiopäivämies
- Ossian Schauman (1862–1922), sisätautiopin professori, Folkhälsanin perustaja
- Runar Schauman (1908–1977), näyttelijä, teatterinjohtaja
- Sigrid Maria Schauman (1877–1979), taidemaalari ja kriitikko
- Oskar Theodor Schauman (1849–1931), kenraalimajuri, Suomen Rakuunarykmentin komentaja
- Viktor Schauman (1870–1936), maanviljelysneuvos
- Viktor Leonard Schauman (1822–1872), apteekkari ja teollisuusmies
- Viktor Rafael Schauman (1860–1946), kenraalimajuri, Kadettikoulun ensimmäinen johtaja
- Fredrik Waldemar Schauman (1844–1911), kenraaliluutnantti, senaattori, kuvernööri
- Wilhelm Schauman (1857–1911), teollisuuspatruuna, vuorineuvos
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oy Wilh. Schauman Ab, vuosina 1911–1988 toiminut metsäteollisuusyhtiö (myöhemmin UPM-Kymmenen tytäryhtiö nimellä Schauman Wood)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Autio, Veli-Matti: ”Schauman (1600–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 732–734. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Adliga ätten Nr. 1287: Schauman Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 27.8.2012.
- ↑ a b Schauman. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Suominen, T & Laukkanen, E (2021) Heininen, kylä ja yksinäistalo Nousiaisissa 1500-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. s.32
- ↑ Heikkilä, Markku: ”Schauman, Frans Ludvig (1810–1877)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 737–739. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ August Michael Schauman. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. (Viitattu 12.11.2020.)
- ↑ Harry Schauman Harry Schaumans Stiftelse. Viitattu 27.8.2012.
|
