Sauropelta
| Sauropelta | |
|---|---|
 Sauropelta |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
| Lahko: | †Linnunlantioiset Ornithischia |
| Osalahko: | †Ankylosauria |
| Heimo: | †Nodosauridae |
| Suku: | †Sauropelta |
| Laji: | edwardsorum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Sauropelta (nimen merkitys: "kilpilisko") oli panssariselkiin kuulunut, kasveja syönyt nodosauri. Sen fossiileja on löydetty Wyomingista ja Montanasta, Yhdysvalloista. Sauropelta on yksi parhaiten tunnettuja nodosaureja.[1] Sauropelta eli 120–110 miljoonaa vuotta sitten varhaisliitukaudella.[2]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sauropeltan pituus oli noin viisi metriä.[1]
Panssari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sauropeltan panssari koostui suuresta määrästä luulevyjä, joiden koko vaihteli suuresti kehon eri osissa. Suurimmat olivat kaulasta työntyneet valtavat piikit. Aikaisemmissa rekonstruktioissa piikkien ajateltiin kuuluneen yhdelle riville kaulan molemmilla puolilla. Uusissa tulkinnoissa piikit muodostavat kaksi yhdensuuntaista riviä kaulan molemmilla puolilla. Ylempi piikkirivi osoitti ylös- ja taaksepäin, kun taas alempi piikkirivi osoitti sivulle ja taaksepäin. Piikit muodostivat kaulalle poikkeuksellisen suojauksen.[1]
Sauropelta oli suhteellisen hidas dinosaurus, jolloin panssari oli sille paras keino suojautua petojen hyökkäyksiltä. Sauropeltan kanssa saattoi elää Deinonychus-niminen saalistaja. Kaulasta ja osittain olkapäistä nousseet suuret piikit saattoivat tehdä Deinonychukselle uskomattoman vaikeaksi hypätä Sauropeltan selkään ja puukottaa sen kaulaa. Tämän taktiikan on ajateltu olleen dromaeosaurien suosiossa, ja se saattaa olla syy siihen, että Sauropeltalle kehittyi kaulan ympärille tällainen piikikäs suojaus.[1]
Häntä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sauropeltalla oli poikkeuksellisen pitkä häntä, joka vei itse asiassa puolet koko dinosauruksen pituudesta. Häntää tuki jänteiden muodostama verkko, joka piti sen irrallaan maasta. On epävarmaa, pystyikö Sauropelta käyttämään häntäänsä hyökkäävien petojen iskemiseen.[1]
Jalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuten muilla nodosaureilla, Sauropeltan etujalat olivat takajalkoja lyhyemmät. Tämä antoi sille asennon, jossa sen suu oli lähempänä maanpintaa. Tämä auttoi sitä elämään lyhyen kasvillisuuden laiduntajana.[1]
Fossiililöydöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sauropeltan fossiileja on löydetty Cloverlyn muodostelmasta, Wyomingin ja Montanan osavaltioista, Yhdysvalloista. Löydettyihin jäänteisiin kuuluu monia yksilöitä.[1]
Elinympäristö ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sauropeltan fossiilien löytöpaikkojen tutkiminen on osoittanut, että nämä osat Wyomingista ja Montanasta olivat matalalla ollutta kosteikkoa, joka oli väärällään jokia ja tulvatasankoja. Sauropeltan kapea suu ja lehden muotoiset hampaat viittaavat siihen, että se laidunsi valikoivasti matalakasvuisessa, pehmeässä kasvillisuudessa, jota alueella oli. Muita samasta muodostelmasta löydettyjä kasvinsyöjiä, joiden kanssa Sauropelta jakoi elinympäristön, olivat ornithopodit Tenontosaurus ja Zephyrosaurus.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Sauropelta Prehistoric Wildlife. Arkistoitu 21.2.2023. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Morgan, Ben; Bingham, Caroline: Dinosaurukset : suuri dinosauruskirja, s. 145. Suomentanut Niemi, Marko. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-416-5