Sam Eyde
| Sam Eyde | |
|---|---|
 Eyde vuonna 1910. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Samuel Eyde |
| Syntynyt | 29. lokakuuta 1866 Arendal, Norja |
| Kuollut | 21. kesäkuuta 1940 (73 vuotta) Åsgårdstrand, Norja |
| Ammatti | insinööri, johtaja |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset |
Pyhän Olavin ritarikunta Dannebrogin ritarikunta Vasa-ritarikunta |
Samuel "Sam" Eyde (29. lokakuuta 1866 Arendal – 21. kesäkuuta 1940 Åsgårdstrand) oli norjalainen insinööri ja teollisuusmies. Hän oli mukana perustamassa Elkemiä ja Norsk Hydroa. Eyde kehitti yhdessä Kristian Birkelandin kanssa menetelmän lannoitteissa käytettävän ammoniumnitraatin valmistamiseksi sähkön avulla. Se nimettiin keksijöidensä mukaan Birkelandin-Eyden menetelmäksi, joskin Birkeland hoiti suurimman osan kehitystyöstä.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eyden isä oli laivanvarustaja Arendalissa, ja perhe oli kohtuullisen varakas. Eyde pääsi ylioppilaaksi Kristianiassa vuonna 1885 ja aloitti sotilasakatemiassa, mutta tuli pian toisiin aatoksiin ja muutti Berliiniin opiskelemaan insinööriksi. Hän erikoistui rautatieasemien, kanavien ja satamien suunnitteluun. Vuonna 1898 hän perusti konttorin Kristianiaan (nyk. Oslo). Eyde kiinnostui vesivoiman tarjoamista mahdollisuuksista ja hankki ruotsalaisen Wallenbergien pankkiiriperheen tuella omistukseensa kaksi koskea. Vuonna 1903 hän tapasi fysiikan professori Kristian Birkelandin, ja he alkoivat pohtia mahdollisuutta valmistaa salpietaria sähkön avulla. He kehittivät ja patentoivat menetelmän ammoniumnitraatin valmistamiseen. Seuraavan vuoden alussa perustettiin Elkem, jonka koetehdas valmistui toukokuussa 1905. Joulukuussa 1905 perustettiin ranskalaisen pääoman avulla Norsk Hydro. Eyde toimi käytännössä molempien yritysten johtajana ensimmäiset vuodet, kunnes vetäytyi niistä vuosina 1916 ja 1917. Tämän jälkeen hänet valittiin vuonna 1919 Høyren kansanedustajaksi suurkäräjille, ja jo saman vuoden lopussa hän siirtyi suurlähettilääksi Puolaan.[1]
Vaikka Eyde ei yksin luonutkaan Elkemiä ja Norsk Hydroa, on häntä perinteisesti pidetty yhtenä Norjan teollistumisen symbolina. Sitä vahvisti myös Ruotsi-Norjan unionin hajoaminen vuonna 1905 ja omien kansallissankareiden tarve.[1]
-
Eyden kuva maalattuna Norwegianin koneen pyrstöön. -
Eyden hauta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sam Eyde Wikimedia Commonsissa
