Raunioiset
Raunioiset | |
---|---|
Hirvenkieli Asplenium scolopendrium |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
Luokka: | Polypodiopsida |
Lahko: | Polypodiales |
Heimo: | Raunioiskasvit Aspleniaceae |
Suku: |
Raunioiset Asplenium L. |
Katso myös | |
Raunioiset (Asplenium) on suuri saniaissuku raunioiskasvien (Aspleniaceae) heimossa. Suvussa on jopa 720 lajia, joita esiintyy kaikilla mantereilla. Eristyneillä saarilla, kuten Madagaskarilla, Réunionilla ja Havaijilla, kasvaa useita kotoperäisiä raunioislajeja. Lisäksi sukuun kuuluu paljon risteymiä.[1]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raunioiset Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kasvaa kuusi raunioislajia, jotka ovat melko harvinaisia tai hyvin harvinaisia. Ne kasvavat kaikki kallioilla, monet lajit vain kalkkikallioilla tai emäksisellä alustalla, ja risteytyvät osittain keskenään. Raunioisia esiintyy koko Suomessa, paitsi Keski-Pohjanmaalla. Suomessa serpentiiniraunioinen ja seinäraunioinen luokitellaan uhanalaisiksi, vaarantuneiksi lajeiksi ja kalkkitummaraunioinen luokitellaan silmälläpidettävä lajiksi.[2][3]
- serpentiiniraunioinen (Asplenium adulterinum)
- seinäraunioinen (Asplenium ruta-muraria)
- liuskaraunioinen (Asplenium septentrionale)
- tummaraunioisryhmä eli tummaraunioinen (Asplenium trichomanes -ryhmä)
- kalliotummaraunioinen (Asplenium trichomanes, syn. A. trichomanes subsp. trichomanes)
- kalkkitummaraunioinen (Asplenium quadrivalens, syn. A. trichomanes subsp. quadrivalens)
- viherraunioinen (Asplenium viride)
Muita raunioislajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muutamia raunioisia viljellään huonekasvina.[4]
- kiiltoraunioinen (Asplenium adiantum-nigrum) – esiintyy harvinaisena Pohjoismaissa.[5]
- sulkaraunioinen (Asplenium aethiopicum)
- azorienraunioinen (Asplenium azoricum)
- tikasraunioinen (Asplenium anceps)
- kultaraunioinen (Asplenium aureum)
- suikoraunioinen (Asplenium billotii)
- ituraunioinen (Asplenium bulbiferum)
- hilseraunioinen (Asplenium ceterach) – esiintyy harvinaisena Pohjoismaissa.[5]
- silmuraunioinen (Asplenium daucifolium)
- isoraunioinen (Asplenium dimorphum)
- kiilaraunioinen eli afrikankiilaraunioinen (Asplenium filare), syn. kiilasulkaraunioinen (A. aethiopicum subsp. filare)
- koruraunioinen (Asplenium flabellifolium)
- murattiraunioinen (Asplenium hemionitis)
- madeiranraunioinen (Asplenium lolegnamense)
- meriraunioinen (Asplenium marinum) – esiintyy harvinaisena Pohjoismaissa.[5]
- kamparaunioinen (Asplenium monanthes)
- pesäraunioinen (Asplenium nidus)
- rannikkoraunioinen (tai rannikkorauniainen) (Asplenium obovatum)
- kilseraunioinen (Asplenium octoploideum)
- pitsiraunioinen (Asplenium onopteris)
- herttaraunioinen (Asplenium reniforme)
- hirvenkieli eli hirvensaniainen (Asplenium scolopendrium, syn. Phyllitis s.) – esiintyy harvinaisena Pohjoismaissa.[5]
- terorinraunioinen (Asplenium terorense)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jahns, H. M.: Sanikkaiset, sammalet, jäkälät. Otava, 1982. ISBN 951-1-06854-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 63. UK: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Raunioiset – Asplenium Viitattu 4.12.2023.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ a b c d Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. (2. painos) Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Funet: Raunioiset (Asplenium)
- ITIS: Asplenium (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Asplenium (englanniksi)
- Flora of North America: Asplenium (englanniksi)