RMS Empress of Ireland
| RMS Empress of Ireland | |
|---|---|
 Empress of Ireland |
|
| Tyyppi | linjalaiva |
| Lippuvaltio |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kotipaikka | Liverpool |
| Omistaja | Canadian Pacific Steamship Company |
| Rakennustelakka | Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan, Skotlanti |
| Vesillelasku | 27. tammikuuta 1906 |
| Neitsytmatka | 29. kesäkuuta 1906 |
| Status | uponnut 29. toukokuuta 1914 törmättyään yhteen SS Storstadin kanssa |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 174,1 m |
| Leveys | 19,99 m |
| Bruttovetoisuus (GT) | 14191 |
| Koneisto | höyrykoneet |
| Nopeus | 20 kn |
| Matkustajia | 1580 |
RMS Empress of Ireland oli Canadian Pacific Railway -rautatieyhtiön omistama höyrylaiva, joka oli tarkoitettu Quebec Cityn ja Liverpoolin väliseen Atlantin siirtolais- ja matkustajaliikenteeseen. Laiva upposi Kanadan merihistorian pahimmassa onnettomuudessa 29. toukokuuta 1914. Siinä hukkui 1 015 ihmistä, kun taas 462 pelastui. Empress of Irelandin matkustajauhrien määrä (840) oli pienempi kuin RMS Titanicin (1517). Matkustajauhreissa oli myös 70 suomalaissiirtolaista.[1]
Empress of Ireland laskettiin vesille 26. tammikuuta 1906. Aluksen pituus oli 174 metriä, leveys 20,1 metriä, ja sen bruttopaino oli 14 191 tonnia. Kaksipotkurisen aluksen liikennöintinopeus oli 18 solmua (33 km/h), ja se saattoi kuljettaa 1 580 henkeä. Aluksen sisaralus oli RMS Empress of Britain. Alun perin aluksen nimeksi oli tarkoitus tulla Empress of Austria, mutta nimi muutettiin ennen vesillelaskua. Empress of Ireland aloitti ensimmäisen Atlantin-matkansa 29. kesäkuuta 1906, ja se osoittautui pian yhdeksi luotettavimmista ja nopeimmista aluksista pohjoisella reitillä.
Canadian Pacific -yhtiö käytti aluksia Atlantin ylittävään matkustajaliikenteeseen, ja mainosti laivayhteyttään lyhyimpänä reittinä Atlantin ylitse. Laivoilta oli suora yhteys Canadian Pacific Railwayn junilla länteen Quebec Citystä ja Montrealista.
Yhteentörmäys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]28. toukokuuta 1914 Empress of Ireland lähti Quebec Citystä kello 16.30 paikallista aikaa, määränpäänä Liverpool Englannissa. Laivalla oli 1 477 matkustajaa ja miehistön jäsentä.
Aikaisin seuraavana aamuna alus höyrysi pitkin Saint Lawrencen jokea tiheässä sumussa. Empress of Ireland kulki Pointe-au-Père'n niemen paikkeilla lähellä Rimouskin kaupunkia, kun kello kahden aikaan aamulla sumusta työntyi esiin norjalaisen hiililaiva Storstadin keula.
Storstad törmäsi lähes suorassa kulmassa Empress of Irelandin oikeanpuoleiseen kylkeen. Törmäyksessä Storstad tunkeutui Empressin runkoon lähes viiden metrin syvyyteen ja ruhjoi siihen valtavan aukon. Tämän jälkeen laivojen liike-energia ajoi laivat erilleen. Storstad säilyi miltei vahingoittumattomana, mutta Empress of Ireland alkoi upota nopeasti. Aluksen vesitiiviit ovet olivat olleet auki, vaikka se matkasi huonoissa olosuhteissa.
Empress of Ireland kaatui oikealle kyljelleen ja upposi vain 14 minuuttia törmäyksen jälkeen, vaikka kapteeni Henry George Kendall yritti ohjata aluksen rantaan. Turmassa kuoli 1 012 henkeä, vain 473 ihmistä pelastui.
Turma on suurin yksittäinen onnettomuus, joka on kohdannut Pelastusarmeijan jäsenistöä: Aluksella matkasi 171 pelastusarmeijaan kuuluvaa ihmistä suurkokoukseen Lontooseen. Heistä vain 26 pelastui.
Huomattavaa osaa turman uhreista ei kyetty tunnistamaan. Tunnistamattomat uhrit haudattiin Toronton Mount Pleasantin hautausmaalle. Pelastusarmeija pitää vuosittain hautausmaalla muistojumalanpalveluksen samana päivänä, jona haaksirikko tapahtui.
Teoriat turmasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Onnettomuus aiheutti paljon arvailuja ja villejä teorioita. Eräs niistä koskee laivojen sijaintia Saint Lawrencen vesiväylällä sumun noustessa. Ennen tätä molemmat laivat olivat vielä nähneet toisensa ennen sumun nousemista. Todistuksensa mukaan kapteeni Kendall oli pysytellyt lähellä rantaa laivan joutuessa sumuun, jolloin hän oli käskenyt käyttää koneita taaksepäin pysäyttääkseen laivan, ja laiva pysähtyi kahdeksaksi minuutiksi. Samaan aikaan Storstad suoritti jyrkän 90 asteen käännöksen oikealle ja törmäsi Empressin kylkeen.
Toisen teorian mukaan Empress kulki pohjoiskoilliseen kohti väylän keskilinjaa, suoraan Storstadin reitin poikki.
Loppujen lopuksi suuri ihmishenkien menetys johtui kolmesta asiasta:
- Storstad törmäsi keskelle Empressin runkoa, jolloin vesi pääsi nopeasti tulvimaan keulaan ja perään ja aiheutti kaatumisen
- kaikki venttiilit (ikkuna-aukot) eivät olleet kiinni onnettomuuden tapahtuessa
- vesitiiviitä ovia ei ollut suljettu ennen onnettomuutta
RMS Empress of Ireland fiktiossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jännityskirjallisuudessa Empress of Ireland esiintyy ainakin Clive Cusslerin bestseller-romaanissa Aavejuna, jossa laivan hylystä etsitään sen mukana uponnutta Pohjois-Amerikan sopimusta.
Kanadansuomalainen Karen Autio on kirjoittanut aiheesta fiktiivisen lastenkirjan Second Watch. Kirjan päähenkilönä on suomalaissyntyinen Saara-tyttö, joka pelastuu onnettomuudesta. Karen Aution omat isovanhemmat olivat suomalaisia siirtolaisia, joiden ystäviä oli saanut surmansa laivaonnettomuudessa.[2]
Espanjalaisen telenovela La Promesan toisen kauden jaksossa 112, "Pakkomielteitä ja intohimoa", markiisitar Cruz kertoo poikansa Manuelin vaimolle uutisesta, jonka oli lukenut sanomalehdestä. "Taas upposi laiva, ja kyydissä oli yli tuhat ihmistä. Laivan nimi oli Empress of Ireland.[3] Sarja sijoittuu samalle aikakaudelle, ja toisinaan siinä viitataan johonkin aikakauden tapahtumaan tai henkilöön, kuten suffragetti Kitty Marioniin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arto Tuominen: Empress of Ireland – 70 suomalaissiirtolaista syvyyksiin. Siirtolaisuusinstituutti – Migrationsinstitutet, Määritä ajankohta! Turku – Åbo 1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.4.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Second Watch, Goodreads.com. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ https://areena.yle.fi/1-67474760
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta RMS Empress of Ireland Wikimedia Commonsissa