Prontosiili

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prontosiili
Prontosiili
Prontosiili
Systemaattinen (IUPAC) nimi
4-[(2,4-diaminofenyyli)diatsenyyli]bentseenisulfonamidi
Tunnisteet
CAS-numero 103-12-8
ATC-koodi ?
PubChem CID 66895
Kemialliset tiedot
Kaava C12H13N5O2S 
Moolimassa 291,344
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Prontosiili (C12H13SN5O2) eli sulfamidokrysoidiini on sulfonamideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdiste on ensimmäinen markkinoille tullut sulfonamidiantibiootti, mutta nykyään sitä ei enää käytetä.

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prontosiili on huoneenlämpötilassa punaista kiteistä ainetta. Prontosiili kehitettiin alun perin väriaineeksi Bayerin laboratorioissa. Vuonna 1932 Gerhard Domagk havaitsi hiirikokeissa sen tehoavan eräisiin streptokokkeihin. Vuonna 1935 hän käytti sitä streptokokki-infektioon sairastuneeseen tyttäreensä ja tytär parantui. Prontosiilin vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se metaboloituu ihmiselimistössä sulfaniiliamidiksi, joka estää bakteerien dihydropteroaattisyntaasientsyymin toiminnan. Yhdiste on bakteriostaattinen eli se ei tapa bakteereita vaan vain estää niiden kasvun. Prontosiili tehoaa grampositiivisiin bakteereihin. Domagk sai prontosiiliä koskevista tutkimuksistaan Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1939.[1][2][3][4]

  1. Michele A. Weidner-Wells & Mark J. Macielag: Antibacterial Agents, Sulfonamides, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003.
  2. Raimo K. Tuominen ja Pekka T. Männistö: 53. Nukleiinihappoihin vaikuttavat mikrobilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 9.12.2019.
  3. David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1080. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450 (englanniksi)
  4. Richard B. Silverman, Mark W. Holladay: The Organic Chemistry of Drug Design and Drug Action, s. 254. Elsevier, 2014. ISBN 9780123820303 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2019). (englanniksi)