Pohjantikka
| Pohjantikka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Tikkalinnut Piciformes |
| Heimo: | Tikat Picidae |
| Suku: | Kirjotikat Picoides |
| Laji: | tridactylus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Picoides tridactylus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Pohjantikka (Picoides tridactylus) on keskikokoinen tikka.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjantikan selkäpuoli ja pää ovat mustat. Lajin vatsapuoli on vaalea ja sen kyljissä mustia raitoja valkealla pohjalla. Aikuisen koiraan päälaki on keltainen.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjantikkaa tavataan havupuuvyöhykkeellä koko Euraasiassa. Suomessa pesii noin 25 000 paria.[3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varmimmin pohjantikan tapaa vanhasta kuusivaltaisesta metsästä, mutta se viihtyy myös metsäpalo- ja tuulenkaatoalueilla, joissa on runsaasti kuollutta puuta. Pohjantikka on kiinteästi sidoksissa metsään ja ilmeisesti sen kannan kehitys on ollut laskeva ainakin eteläisessä Suomessa. Suurimpana syynä tähän lienee metsänrakenteen muutos ja vanhojen luonnontilaisten metsien pirstoutuminen ja häviäminen.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjantikat aloittavat soitimen reviirillään maaliskuun alussa ja soidinmenot kestävät toukokuun alkuun. Pohjantikan rummutus on tasainen, konekiväärimäinen nakutus, ja molemmat sukupuolet rummuttavat. Pohjantikkapari kaivaa uuden pesäkolon joka vuosi, yleensä kuolleeseen kuuseen, mutta myös männyt ja koivut kelpaavat. Pesäkolo sijaitsee melko matalalla, alle kymmenen metrin korkeudella maanpinnasta. Naaras munii toukokuun alkupuolella 3-5 munaa ja molemmat vanhemmat hautovat munia. Poikaset kuoriutuvat toukokuun loppupuolella-kesäkuun alussa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muiden tikkojen tapaan pohjantikkakin syö hyönteisiä, etenkin kovakuoriaisten toukkia. Ne saattavat toisinaan syödä myös hedelmiä ja mahlaa. Pohjantikalle tunnusomaista on lahojen kuusien kuoriminen paljaaksi ruokailun yhteydessä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Picoides tridactylus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Pohjantikka – Picoides tridactylus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Population status and trends at the EU and Member State levels, Picoides tridactylus Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toivola, Kari 1974: Pohjantikka Picoides tridactylus pesivänä Suomusjärvellä. – Lintumies 2.1974 s. 62–63. SLY.
- Pohjantikka Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Pohjantikka (Picoides tridactylus)
- ITIS: Picoides tridactylus (englanniksi)