Platy
| Platy | |
|---|---|
 Naaraspuolinen platy |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes |
| Heimo: | Hammaskarpit Poeciliidae |
| Suku: | Xiphophorus |
| Laji: | maculatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Xiphophorus maculatus |
|
| Katso myös | |
Platy (Xiphophorus maculatus) on hammaskarppeihin kuuluva kala. Sukunimi Xiphophorus, joka tarkoittaa miekkaa kantavaa, viittaa synnyttävien hammaskarppien paritteluevään. Maculatus puolestaan tarkoittaa laikukasta, ja se viittaa kalojen väritykseen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Platy on 3–6 cm pitkä, ja siitä on useita värimuunnoksia. Luonnossa esiintyvät platyt ovat vaaleita ja värittömiä, mutta siitä on jalostettu useita värimuunnoksia. Yleisin lienee "punainen wagtail", jolla on punaoranssi ruumis ja mustat evät. Muita värimuunnoksia on muun muassa kokonaan oranssi "coral", mustakylkinen "tuxedo" ja "mickey mouse", jolla on Mikki Hiiren pään muotoinen kuvio pyrstön tyvessä. Platyjen ruumiin väritys vaihtelee valkoisesta keltaisen kautta punaiseen ja niiden evien väritys läpinäkyvästä keltaiseen, punaiseen ja mustaan.
Koiraan ja naaraan erottaa toisistaan pyrstön edessä vatsapuolella olevan paritteluevän muodosta.[2] Koiras on myös pienempi ja tummempi kuin naaras.
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Platy on kotoisin Keski-Amerikasta ja Pohjois-Amerikan eteläosista: Meksikosta ja Belizestä.[3]
Käyttäytyminen ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Platy on helppo saada lisääntymään akvaariossa. Se kantaa poikasiaan noin kuukauden. Emo syö omia poikasiaan, ja niitä voivat syödä myös muut samassa akvaariossa olevat kalat. Siksi kannattaakin ostaa lemmikkikaupasta poikasallas, johon emo laitetaan ennen poikasten syntymistä. Altaassa on poikasille oma paikka, johon ne voivat mennä, ettei emo syö niitä. Emon voi myös jättää akvaarioon, jos niille on hyviä paikkoja piilopaikkoja.
Platy on viimeisillään "raskaana", kun vatsa on hieman kulmikas, ja naaras hyvin suurikokoinen. Myös lähelle peräaukkoa tulee tumma täplä. Kun tämä täplä tulee, kannattaa emo siirtää poikasaltaaseen.
Platy synnyttää noin viisi poikuetta. Ensimmäisessä poikueessa syntyy 3-10 poikasta, toisessa parikymmentä enemmän, ja joka kerta poikasia tulee lähes parikymmentä enemmän kuin edellisessä poikueessa. Loppujen lopuksi poikasia voi olla jopa lähes 200. Jos poikaset syntyvät akvaarioon, niiden määrä pysyy kurissa, eikä niistä välttämättä yhtään kasva aikuiseksi. Poikanen kasvaa noin 5-6 viikossa sen kokoiseksi, että sen voi laittaa seura-akvaarioon eli akvaarioon, jossa ovat kaikki muutkin kalat.
Vesiolot ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Platy sopii seura-akvaarioon vain, jos asuinkumppanit valitaan tarkasti sen vesivaatimuksien mukaan. Esimerkiksi samanlaisissa vesissä viihtyvät miljoonakalat käyvät platyjen seuraksi mainiosti. Veden pH:n tulisi olla 7–8, kovuuden 9–30 sGH, ja lämpötilan 18–25 °C. Jos kalan siirtää pehmeämpään veteen kuin missä se on kasvanut, se sairastuu helposti. Aasiassa platyjä kasvatetaan kovassa vedessä, johon lisätään joskus suolaakin.[4] Platy viihtyy monenlaisissa akvaarioissa.lähde?
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Platy risteytyy lähisukulaisensa miekkapyrstön kanssa, ja siksi nämä lajit tulee pitää erillään toisistaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Daniels, A.: Xiphophorus maculatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Kuvaesimerkki evän muodon eroista
- ↑ Xiphophorus maculatus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Faunatar (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Xiphophorus maculatus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)