Patria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Patria Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1997
Toimitusjohtaja Esa Rautalinko
Puheenjohtaja Panu Routila
Kotipaikka Helsinki
Toimiala ilmailu- ja puolustusteollisuus
Liikevaihto Nousua 627,1 milj. € (2022)[1]
Liikevoitto Nousua 53,8 milj. € (2022)[1]
Henkilöstö Nousua 3 311 (2022)[1]
Omistaja Suomen valtio (50,1 %) ja Kongsberg Defence & Aerospace AS (49,9 %).
Kotisivu www.patriagroup.com

Patria Oyj on suomalainen puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualaan keskittyvä julkinen osakeyhtiö. Vuodesta 2016 eteenpäin 49,9 prosenttia Patriasta on kuulunut norjalaiselle teollisuuskonserni Kongsberg Defence & Aerospacelle ja loput 50,1 prosenttia omistaa Suomen valtio.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patrian historia alkaa vuodesta 1921, jolloin Suomenlinnaan perustettiin Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, jonka toiminta alkoi saksalaisen Hansa-Brandenburg -lentokoneen lisenssivalmistuksella. Nykymuotoinen Patria perustettiin vuonna 1997 yhdistämällä Vammas Oy, Patruunatehdas Lapua Oy, Sisu Defence Oy, Vihtavuori Oy ja Finavitec Oy. Vammas oli muodostettu vuonna 1991 yhdistämällä puolustusministeriön Vammaskosken tehdas ja Oy Tampella Ab:n puolustusvälineyksikkö.

Konsernin omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2016 Suomen valtio ilmoitti myyvänsä 49,9 prosenttia Patriasta norjalaiselle Kongsberg Defence & Aerospacelle. Norjan valtio omistaa puolet Kongsbergista. Kauppahinnaksi sovittiin 272 miljoonaa euroa, ja myynnin jälkeen Suomen valtion osuudeksi yhtiössä jää 50,1 prosenttia.[2] Patria omistaa puolet Nammosta.[3]

Joulukuusta 2014 vuoteen 2016 Patrian omistaja oli Suomen valtio (100 %). Tätä ennen Patrian omistivat Suomen valtio (73,2 prosenttia) ja monikansallinen eurooppalainen EADS N.V, European Aeronautic Defence and Space Company (26,8 prosenttia). Joulukuussa 2014 Airbus-yhtiöksi nimensä samana vuonna vaihtanut EADS myi omistuksensa Patriasta, minkä jälkeen Patria oli täysin Suomen valtion omistama.

Patrian konsernirakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patria-konserni koostuu Patria Oyj -emoyhtiöstä ja sen täysin omistamista tytäryhtiöistä. Kokonaan omistamiensa tytäryhtiöiden lisäksi Patria omistaa 61,8 % Millog Oy:sta ja 50 % norjalaisesta Nammo AS:stä sekä 60 % virolaisesta Milrem LCM OÜ:stä.

Patria-konsernin toimintamalli ja organisaatio uudistuivat vuoden 2022 alusta. Aiemmin Patria koostui seuraavista liiketoiminnoista:[4]

  • Aviation, joka tarjosi lentokoneiden ja helikoptereiden elinkaaren tukea sekä lentokoulutusta ja jonka asiakaskuntaan kuuluvat eri maiden puolustusvoimat, puolisotilaalliset joukot ja viranomaiset sekä alkuperäiset laitevalmistajat. Aviation oli Puolustusvoimien strateginen kumppani.
  • International Support Partnerships, joka tarjosi kansainvälisiä elinkaaren tukipalveluja, kuten yhteistyötä puolustusvoimien ja viranomaisorganisaatioiden kanssa ylläpidon palvelujen ja ratkaisujen tarjoamiseksi kaikille puolustushaaroille kansainvälisesti. Patria Latvia SIA, Defence Partnership Latvia SIA, Milworks OÜ ja Kongsberg Aviation Maintenance Services AS olivat osa ISP-liiketoimintaa.
  • Systems, joka tarjosi järjestelmä- ja laitetoimituksia sekä puolustusvoimille että turvallisuusviranomaisille. Erikoisosaamisalueita olivat tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät sekä niiden integrointi ja elinkaaren tuki. Systems oli Suomen puolustusvoimien strateginen kumppani.
  • Land, jonka tuote- ja palvelualueisiin kuuluivat korkealuokkaiset panssaroidut pyöräajoneuvot, kranaatinheittimet sekä niiden koko elinkaaren tukipalvelut. Tunnetuimmat tuotteet olivat Patria AMV –tuoteperhe sekä Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmä. Land syntyi vuonna 1997 Sisu Defencen pohjalle alun perin nimellä Patria Vehicles.
  • Aerostructures, joka valmisti lentokoneiden ja avaruuskaluston rakenteita komposiitti- ja metallimateriaaleista.

Vuoden 2022 alusta liiketoiminnot jakautuvat seuraavasti:

  • Finland-divisioona vastaa asiakkuuksista Suomessa erityisenä painopisteenään Puolustusvoimat. Finland koostuu neljästä liiketoiminta-alueesta: Air Force, Army, Navy ja Joint & Security.
  • Global-divisioona vastaa asiakkuuksista Suomen ulkopuolella. Global koostuu Nordics, Europe- ja World-markkina-alueista.
  • Portfolio vastaa tuotteista ja palveluista sekä niiden kehittämisestä ja myynnin tuesta koostuen kuudesta tuote- ja palvelulinjasta: Fleet Availability, Life cycle Management, Training & User Support, C5ISTAR, Mission Capability sekä New products and Services.
  • Operations vastaa tuotannosta ja toimitusketjusta koostuen neljästä linjasta: Airframe & Structure Operations, Land Operations, Engine, Component & Training Operations ja Systems & Integrations Operations.

Lisäksi organisaatiossa säilyvät seuraavat liiketoiminnot:

  • Millog toimii Patrian konserniyhtiönä tehden yhteistyötä Patrian muiden liiketoimintojen kanssa. Se tuottaa materiaalien koko elinkaaren tukipalveluita sotilasasiakkaille ja strategiselle kumppanille Suomen puolustusvoimille. Tehtäviin kuuluvat ajoneuvojen ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien, laiva- ja järjestelmäalan kunnossapito ja niiden edellyttämät materiaali- ja elinkaaripalvelut sekä kaluston ja järjestelmien asennukset ja modifikaatiot. Patria omistaa Millogista 61,8 %.
  • Nammo AS on Patrian (50 %) ja Norjan valtion (50 %) omistama yritys, joka kehittää ja tuottaa ammuksia ja ohjuksia sekä ympäristöystävällisiä demilitarisointipalveluja. Nammo kehittää ja tuottaa korkean teknologian ampumatarvikkeita sekä sotilas- että siviilikäyttöön. Tuotteisiin kuuluvat myös olalta laukaistavat asejärjestelmät sekä rakettimoottorit sotilas- ja avaruussovelluksiin. Nammolla on tytäryhtiöitä Australiassa, Espanjassa, Kanadassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä, USA:ssa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.

Johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitus

Patria Oyj:n hallitukseen kuuluu voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan puheenjohtaja ja vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja muut jäsenet ja päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Siihen kuuluu kustakin liiketoiminnasta vastaava johtaja, liiketoiminnan kehitysjohtaja, talousjohtaja, lakiasiainjohtaja, joka vastaa myös complianceselvennä- ja eettisyysasioista, sekä henkilöstöjohtaja. Konsernin johto kokoontuu muissakin kokoonpanoissa.

Neuvottelukunta

Yhtiöjärjestyksen mukaan Patria Oyj:ssä on yhtiökokouksen asettama neuvottelukunta. Siihen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kymmenen muuta jäsentä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen tulee kuulla neuvottelukuntaa asioissa, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista tai joilla muutoin on suuri merkitys yhtiön toimialalle.

Yrityksen aiempi johto

Nykynykymuotoisen Patrian ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi vuorineuvos Jorma Eloranta (1997–2001). Hänen seuraajansa yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2001 oli Jorma Wiitakorpi, joka jätti tehtävänsä 18. elokuuta 2008. Wiitakorpi jatkoi toimitusjohtajan neuvonantajana kevääseen 2009.[5] Vuonna 2008 Patrian toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Heikki Allonen, joka toimi aiemmin muun muassa Fiskarsin toimitusjohtajana. Allonen siirtyi eläkkeelle elokuussa 2016. Hänen seuraajakseen tuli diplomi-insinööri Olli Isotalo.[6] Patrian hallitus nimitti konsernin toimitusjohtajaksi heinäkuusta 2019 alkaen Esa Rautalingon.[7]

Suhde yhteiskuntaan ja kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Patria tuki puolueita 19 000 eurolla, joista Kokoomus, Keskusta ja SDP saivat kukin 6 000 euroa.[8] Nykyisen eettisen toimintaohjeensa mukaan Patria ei enää tue poliittisia puolueita.[9]

Aseistakieltäytyjäliiton ja Muurinmurtajien vuonna 2008 käynnistämä Patria-kampanja syytti yhtiötä ammusten toimittamisesta ”USA:n armeijan laittomaan käyttöön” Irakissa ja Afganistanissa sekä yhteistyöstä ”skandaaleistaan tunnettujen” BAE Systemsin ja EADS:n kanssa.[10] Kesäkuussa 2008 aktivistit sulkivat Patrian Tampereen toimiston sisäänkäynnit kahliutumalla toisiinsa porraskäytävien edustoilla. Mielenosoittajat vastustivat Suomen osallistumista kansainväliseen asekauppaan ja halusivat kiinnittää huomiota Patrian asevientiin liittyviin lahjusepäilyihin.[11]

Lahjusepäilyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle TV1:n tutkivan journalismin ajankohtaisohjelma MOT esitti 1. syyskuuta 2008 Patrian maksaneen lahjuksia Sloveniaan tehdyn panssariajoneuvokaupan yhteydessä yhteensä 21 miljoonaa euroa. Rahaa päätyi MOT:n mukaan puolustusministeriön virkamiehille ja jopa Slovenian pääministerille, Janez Janšalle.[12] MOT-ohjelman julkistamisen jälkeen Slovenian hallitus haastoi Ylen oikeuteen ohjelmassa esitettyjen väitteiden johdosta.[13] Lahjusepäilyistä nostettiin syyte neljää yhtiön johtotehtävissä toiminutta henkilöä vastaan, joille vaadittiin vähintään kahden vuoden vankeustuomiota. Lisäksi yhtiölle vaadittiin vähintään 500 000 euron yhteisösakkoa.[14]

Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Turun hovioikeus hylkäsivät syytteet ja yhteisösakkovaatimuksen. Valtio määrättiin korvaamaan syytettyjen ja yhtiön oikeudenkäyntikuluja sekä korvauksia viivästyneestä esitutkinnasta.[15] Slovenian pääministeri tuomittiin skandaalin johdosta aluksi kahden vuoden vankeusrangaistukseen, mutta tapaus palautettiin muotovirheen vuoksi takaisin käsittelyyn ja raukesi vanhentuneena. Patrian Itävallassa toiminut konsultti oli ainoa tapauksen syytetyistä, jonka tuomio jäi voimaan.[16]

Samassa yhteydessä nostettiin myös kolmea yhtiön johtotehtävissä toiminutta työntekijää vastaan syyte vastaavasta lahjusepäilystä Kroatiaan tehdyissä panssariajoneuvokaupoissa, joissa syytettyjen epäillään luvanneen lahjuksia viisi prosenttia panssariajoneuvojen kauppahinnasta, joka toteutui 50 miljoonan euron arvoisena. Patrian epäiltiin maksaneen osan lahjuksista, noin 1,5 miljoonaa euroa, välitettäväksi edelleen Itävallassa toimineelle konsultille. Myös Kroatian-kaupoista vaadittiin yritykselle yhteisösakkoa.[17]

Käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa 2015 Patrian kaksi entistä johtajaa törkeästä lahjuksen antamisesta Kroatia-kaupoissa ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Tytäryhtiö tuomittiin 297 000 euron yhteisösakkoon.[18] Turun hovioikeus hylkäsi molempien tuomittujen syytteet ja yhteisösakkovaatimuksen sekä velvoitti valtion maksamaan syytettyjen oikeudenkäyntikulut ja korvauksia viivästyneestä esitutkinnasta.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Patrian vuosikatsaus 2022 Patria. Arkistoitu 4.8.2023. Viitattu 7.8.2023.
  2. ↑ Sajari, Petja & Saarinen, Juhani: Valtio myy puolet aseyhtiö Patriasta norjalaiselle yritykselle HS.fi. 17.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  3. ↑ Beth Stevenson: Kongsberg acquires 49.9% stake in Finland's Patria flightglobal.com. 17.3.2016. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Patria Liiketoiminnat. 31.5.2021. Viitattu 31.5.2021.
  5. ↑ Heikki Allosesta Patrian uusi toimitusjohtaja 18.8.2008. Patria. Viitattu 2.11.2016.
  6. ↑ Mommo, Pekka: Puolustusvälinekonserni Patrian toimitusjohtaja vaihtuu Yle Uutiset. 30.5.2016. Viitattu 2.11.2016.
  7. ↑ Esa Rautalinko nimitetty Patrian toimitusjohtajaksi 4.6.2019. Patria Group. Viitattu 12.2.2020.
  8. ↑ Vaalirahakohu ja valtionyhtiöt: Kuka tuki ketä Suomen Kuvalehti. 11.8.2009. Viitattu 2.11.2016.
  9. ↑ Eettinen toimintaohje Patria Group. Viitattu 25.7.2022.
  10. ↑ Patria Patria-info-blogi. 14.5.2008. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 2.11.2016.
  11. ↑ Aseistakieltäytyjät Patrian ovilla Tampereella Iltasanomat.fi. 4.6.2008. Viitattu 2.11.2016.
  12. ↑ Matti Niemi: MOT: Patria lahjoi pääministerin Taloussanomat.fi. 1.9.2008. Viitattu 2.11.2016.
  13. ↑ Slovenian hallitus aikoo haastaa Ylen johdon oikeuteen HS.fi. 3.9.2008. Viitattu 10.5.2014.
  14. ↑ Jarmo Koponen: Patrian Slovenian lahjusjutun pääkäsittely Turun hovioikeudessa alkoi Yle uutiset. Viitattu 31.8.2021.
  15. ↑ Kari Mustonen: Patrian Slovenia-kauppojen kaikki syytteet hylättiin Turun hovioikeudessa yle.fi. 30.6.2015. Viitattu 31.8.2021.
  16. ↑ Magnus Berglund: Patria-syytteet nurin myös Sloveniassa Yle Mot. Viitattu 31.8.2021.
  17. ↑ Kari Nissinen, Ilpo Pajunen: Patrian Kroatia-kaupasta nostettiin syytteet kolmelle suomalaiselle Yle uutiset. Viitattu 31.8.2021.
  18. ↑ Nina Keski-Korpela: Patrian Kroatia-lahjusjutussa kahdelle johtajalle tuomio törkeästä lahjuksen antamisesta Yle Uutiset. 16.2.2015. Viitattu 2.11.2016.
  19. ↑ Nina Keski-Korpela: Hovioikeus hylkäsi Patrian lahjusjutun Kroatia-haaran syytteet Yle uutiset. Viitattu 31.8.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patria&oldid=22609205”