Panssariprikaati
Panssariprikaati on maailmanlaajuisesti tunnettu itsenäiseen toimintaan kykenevä rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuista koostuva sotilasyksikkö, jonka nimitys ja koko vaihtelee maittain. Brittiläisessä panssariprikaatissa on 56, amerikkalaisessa 87 ja venäläisessä 94 taistelupanssarivaunua.[1] Pansariprikaatia isompi yksikkö on panssaridivisioona. Panssariprikaatit on usein nimetty paikkakunnan mukaan ja niillä on yksilöllinen logo tai tunnus.
Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Panssariprikaati on Parolannummen varuskunnassa Hattulassa.[2] Panssariprikaatin edeltäjä oli vuonna 1919 perustetttu hyökkäysvaunurykmentti, jonka kalustona oli 32 Renault ja vuodesta 1936 32 Vickers hyökkäysvaunua. Lisäksi sillä oli yksi ruotsalainen Landsverks panssariauto.[3] Talvi- ja jatkosodan aikana yksikkö kasvatettiin panssariprikaatiksi.
Muut maat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Leopard-tilanne on sittemmin edennyt |
Ukrainassa on neljä toisen maailmansodan aikana perustettua panssariprikaatia; ensimmäinen tankkiprikaati, neljäs tankkiprikaati, viides tankkiprikaati ja 17. tankkiprikaati. Ne koostuvat vanhoista neuvostoaikaisesta kalustosta. Iso-Britannia ja Puola toimittavat maahan länsimaisia Challenger- ja Leopard-taistelupanssarivaunuja, joista on tarkoitus perustaa panssariprikaati torjumaan Venäjän hyökkäystä maahan. Ruotsi toimittaa tarkoitukseen 50 CV90-rynnäkköpanssarivaunua.[2] Saksa ei ole valmistusmaana myöntänyt lupaa Puolalle viedä Leopard-vaunuja maahan. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto on luvannut lahjoittaa Ukrainaan Leopard-taistelupanssarivaunuja, mikäli muut maat toimittavat ja Saksa myöntää luvan niiden luovuttamiseen, mutta lupa-anomusta ei ole vielä toimitettu Saksaan.[4] Lahjoitusten tarkoituksena on tehostaa Ukrainan kykyä torjua Venäjän hyökkäystä maahan ja vallata takaisin Venäjän jo miehittämät alueet Itä-Ukrainassa sekä Krim.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nurmi, Lauri: ”Emme ole menossa minnekään, mister Putin” – Wallace jyrähti ja vahvisti IL:lle panssariprikaatin perustamisen Iltalehti. 19.1.2023. Viitattu 20.1.2023.
- ↑ a b Panssariprikaatin historia ja perinteet Puolustusvoimat. Viitattu 20.1.2023.
- ↑ Jari Leskinen, Antti Juutilainen: Talvisodan pikkujättiläinen, s. 318. Porvoo: WSOY, 2002. 951-0-23536-9
- ↑ Pyy, Tomi & Keski-Heikkilä, Anni: Haavisto: Suomi on valmis osallistumaan Leopard-vaunujen toimituksiin Helsingin Sanomat. 17.1.2023. Viitattu 20.1.2023.