Paikallinen ryhmä
Paikallinen ryhmä on galaksiryhmä, johon oma galaksimme Linnunrata kuuluu. Paikallisesta ryhmästä tunnetaan tällä hetkellä noin 50 galaksia. Niistä kohtalaisen suuria on kolme kierteisgalaksia: suuruusjärjestyksessä Andromedan galaksi, Linnunrata ja Kolmion galaksi. Niiden lisäksi ryhmässä on pari keskikokoista galaksia ja suuri joukko pieniä kääpiögalakseja.[1] Paikallinen ryhmä on osa Neitsyen superjoukkoa.
Paikallisen ryhmän läpimitta on 10 miljoonaa valovuotta,[2] ja sen massa on (1,29 ± 0,14)×1012 kertaa Auringon massa.
Paikallisen ryhmän galaksit sijaitsevat kahdessa alaryhmässä, joista Linnunrata seuralaisineen on yhdessä, ja Andromeda ja Kolmion galaksi seuralaisineen toisessa.[1]
Paikallisen ryhmän suurten galaksien historiat ovat hiukan erilaiset. Linnunradassa on runsaasti vanhoja, yli 10 miljardin vuoden ikäisiä tähtiä. Andromedan tähdet ovat nuorempia, mikä johtunee siitä, että suurin osa galaksin massasta on keräytynyt alkuaikojen jälkeen tapahtuneiden galaksitörmäysten synnyttämissä tähtien syntyryöpyissä. Kolmion galaksin historia on ollut rauhallisempi kuin Andromedan galaksin. Se kuitenkin menetti suuren osan ulkolaitojensa aineesta pari miljardia vuotta sitten ohittaessaan Andromedan galaksin hyvin läheltä. Andromeda ja Kolmion galaksi saattavat kiertää toisiaan ja muodostaa kaksoisgalaksin.[1]
Kaikki kolme suurta galaksia sulautuvat miljardien vuosien kuluttua yhteen ja muodostavat luultavasti suuren ellipsigalaksin.[1] Andromedan galaksi ja Linnunrata törmäävät toisiinsa noin 4 miljardin vuoden kuluttua ja yhdistyvät.[3]
Kolmen suuren galaksin jälkeen paikallisen ryhmän suurimmat galaksit ovat Linnunradan seuralaiset, epäsäännölliset galaksit Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Ne ovat massaltaan vain sadasosa Linnunradan massasta, mutta läheisyytensä johdosta ne näkyvät taivaalla hyvin.[1]
Paikallisen ryhmän pienimmät galaksit ovat kääpiögalakseja, joita tunnetaan noin 50 kappaletta. Suurin osa niistä kiertää Andromedaa tai Linnunrataa. Kääpiögalakseja on pallomaisia ja epäsäännöllisiä sekä muutama sekamuotoinen.[1]
Galaksien lisäksi paikallisessa ryhmässä on heikosti näkyviä tähtivirtoja.[1]
Paikallisen ryhmän galaksit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kierteisgalaksit
- Andromedan galaksi (M31, NGC 224) - Sb, Andromeda
- Linnunrata - SBbc
- Kolmion galaksi (M33, NGC 598) - Sc, Kolmio
- Elliptiset galaksit
- Epäsäännölliset galaksit
- Wolf-Lundmark-Melotte (WLM, DDO221) - Ir+, Valaskala
- IC 10 - KBm tai Ir+, Kassiopeia
- Pieni Magellanin pilvi (SMC, NGC 292) - SB(s)m pec, Tukaani
- Kalojen kääpiögalaksi (LGS3) - Irr, Kalat
- IC 1613 (DDO 8) - IAB(s)m V, Valaskala
- Feeniksin kääpiögalaksi - Irr, Feeniks
- Suuri Magellanin pilvi (LMC) - Irr/SB(s)m, Kultakala
- Leo A (Leo III) - IBm V, Leijona
- Sextans B (DDO 70) - Ir+IV-V, Sekstantti
- NGC 3109 - Ir+IV-V, Vesikäärme
- Sextans A (DDO 75) - Ir+V, Sekstantti
- Kääpiöellipsigalaksit
- NGC 147 (DDO 3) - dE5 pec, Kassiopeia
- GR 8 (DDO 155) - Im V
- Jousimiehen epäsäännöllinen kääpiögalaksi (SagDIG) - IB(s)m V, Jousimies
- Barnardin galaksi (NGC 6822) - IB(s)m IV-V, Jousimies
- Vesimiehen kääpiögalaksi (DDO 210) - Im V, Vesimies
- IC 5152 - IAB(s)m IV, Intiaani
- Pegasuksen kääpiögalaksi tai Pegasuksen epäsäännöllinen kääpiögalaksi (DDO 216) - Irr, Pegasus
- Kääpiösferoidigalaksit
- Valaan kääpiögalaksi - dSph/E4, Valaskala
- Andromeda III - dE2, Andromeda
- NGC 185 - (dE3 pec), Kassiopeia
- Andromeda I - dE3 pec?, Andromeda
- Kuvanveistäjän kääpiögalaksi (E351-G30), dE3 Kuvanveistäjä
- Andromeda V - dSph, Andromeda
- Andromeda II - dE0, Andromeda
- Sulatusuunin kääpiögalaksi (E356-G04) - dSph/E2, Sulatusuuni
- Kölin kääpiögalaksi (E206-G220) - dE3, Köli
- Ilmapumpun kääpiögalaksi - dE3, Ilmapumppu
- Leo I (DDO 74) - dE3, Leijona
- Sekstantin kääpiögalaksi - dE3, Sekstantti
- Leo II (Leo B) - dE0 pec, Leijona
- Pienen karhun kääpiögalaksi - dE4, Pieni karhu
- Lohikäärmeen kääpiögalaksi (DDO 208) - dE0 pec, Lohikäärme
- Jousimiehen kääpiöellipsigalaksi (SagDEG) - dSph/E7, Jousimies
- Tukaanin kääpiögalaksi - dE5, Tukaani
- Kassiopeian kääpiögalaksi (Andromeda VII) - dSph, Kassiopeia
- Pegasuksen kääpiösferoidigalaksi (Andromeda VI) - dSph, Pegasus
- Ison karhun I kääpiögalaksi - dSph, Iso karhu
- Ison karhun II kääpiögalaksi - dSph, Iso karhu
- Luokitus epävarma
- Epävarmat jäsenet
- NGC 404 - elliptinen tai linssimäinen galaksi (E0 tai SA(s)0-), Andromeda
- NGC 1569 - epäsäännöllinen galaksi (Irp+ III-IV), Kirahvi
- NGC 1560 (IC 2062) - kierteisgalaksi (Sd), Kirahvi
- Camelopardalis A - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kirahvi
- Argon kääpiögalaksi - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Köli
- 2318-42 - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kurki
- UKS 2323-326 - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kuvanveistäjä
- UGC 9128 (DDO 187) - epäsäännöllinen galaksi (Irp+), Karhunvartija
- Kauriin kääpiögalaksi (Palomar 12) on Linnunradan pallomainen tähtijoukko joka aikaisemmin luokiteltiin kääpiösferoidigalaksiksi, Kauris
- Alkuperäinen Ison Karhun kääpiögalaksi (Palomar 4) on Linnunradan pallomainen tähtijoukko joka aikaisemmin luokiteltiin kääpiösferoidigalaksiksi, Iso karhu
- Sextans C
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Oja, Heikki: Galaksit, s. 55-63. Ursa, 2017. ISBN 978-952-5985-45-0
- ↑ Karachentsev, I. D.; Kashibadze, O. G. (2006). "Masses of the local group and of the M81 group estimated from distortions in the local velocity field". Astrophysics 49 (1): 3–18
- ↑ Anne Liljestrom: Miten Linnunrata muodostui? 24.9.2017. Ursa. Viitattu 6.4.2018.