Paavo Einiö

Juontaja Paavo Einiö ja esiintyjä Paul Anka Helsingin Linnanmäellä elokuussa 1959. (Kuva Alvar Kolanen.)

Paavo Juhani Einiö (13. huhtikuuta 1925 Helsinki – 17. heinäkuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen ekonomi, musiikkielämän vaikuttaja ja monitoimimies.

Paavo Einiö ryhtyi vuonna 1949 uudelleen henkiin herättämänsä Rytmi-lehden päätoimittajaksi. Lehti oli toiminut ensimmäisen kerran 1930-luvulla. Päätoimittajana Einiö jatkoi vuoteen 1966. Samanniminen oli myös hänen vuonna 1945 perustamansa ohjelmatoimisto Konserttitoimisto Rytmi.

Vuonna 1953 Einiö perusti yhdessä Johan ”Mosse” Vikstedtin ja Herbert ”Häkä” Katzin kanssa levy-yhtiön Scandia-Musiikki, jonka levymerkki oli Scandia. Sen ensimmäisellä matriisinumerolla (ks 1) Olavi Virta ja Erik Lindströmin yhtye levytti Lindströmin säveltämän ja Sauvo Puhtilan sanoittaman slowfoxin Armi. Scandian ensimmäinen ja 1950-luvun suurin hitti oli Annikki Tähden levytys Muistatko Monrepos'n vuonna 1955. Tätä seurasivat Tähden Balladi Olavinlinnasta ja Brita Koivusen Suklaasydän. Koivusen kanssa Einiö meni naimisiin vuonna 1955. Vuonna 1960 Einiö otti käyttöön kultalevy-käsitteen Suomessa. Fazer osti Scandian vuonna 1972. Näin Einiöstä ja Toivo Kärjestä, jotka olivat olleet melkein 20 vuotta kilpailevissa firmoissa, tuli työtovereita. Heidän väinsä olivat hyvät. Einiö jatkoi Fazerilla vuoteen 1990.

Einiö alkoi 1950-luvulla järjestää kansainvälisten artistien jazz-konsertteja. Hänen Suomeen tuomiaan artisteja ovat muun muassa Dizzy Gillespie (mm. Dizzy Gillespie Sextet ja myöhemmin Dizzy Gillespie Quintet & John Coltrane Quintet), Ella Fitzgerald, Oscar Peterson, Stan Getz, Duke Ellington, Count Basie, Thelonious Monk, Miles Davis, Ornette Coleman, Sarah Vaughan ja Benny Goodman.

Televisiossa Paavo Einiö alkoi juontaa syyskuussa 1960 Nuorten tanssihetki -musiikkiohjelmaa. Seuraavana vuonna juontajaksi siirtyi hänen pikkuveljensä Antti Einiö. Vuonna 1966 hän järjesti Tom Hertellin kanssa Helsingin Kalastajatorpalla Suomen ensimmäisen discon (nimellä Discoteca, myöhemmin Disco).

Einiön kiinnostuksen kohteena on ollut myös jalkapallo: hän oli HJK:n hallituksessa vuodesta 1973. HJK:n kultaisen ansiomerkin hän sai vuonna 1984 ja Suomen Palloliiton kultaisen ansiomerkin 1997. Hän oli yksi Suomen suurimman tyttöjalkapalloturnauksen, Stadi Cupin perustajajäsenistä. Paavo Einiö oli Jääpallon MM-kilpailujen 1983 ja 1991 järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Hänen veljensä Antti ja Kaarlo Einiö voittivat lukuisia Suomen mestaruuksia maahockeyssa ja menestyivät myös muissa palloilulajeissa.

Einiö valmistui ekonomiksi vuonna 1948.

Stadin Slangi ry. valitsi Einiön vuoden 2004 Stadin Kundiksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2004.

Aivan loppuun asti Einiö kirjoitti helsinkiläisiin kaupunkilehtiin laajoja muistelevia artikkeleita, joissa kertoi muun muassa maahan tuomiensa muusikkojen ja urheilutähtien vierailuista. Einiö kuoli Helsingissä 17. heinäkuuta 2006 sairastettuaan pitkään eturauhassyöpää.

Paavo Einiö ei ehtinyt nähdä valmiina Jammaten!-kirjaansa, joka ilmestyi lokakuun lopussa 2006. Kannet ja taittosuunnitelman hän ehti kuitenkin hyväksyä. Jammaten! perustuu osin Einiön Töölöläinen-lehteen kirjoittamiin pakinoihin, mutta mukana on myös paljon ennen julkaisematonta tekstiä.

Paavo Einiön ja Brita Koivusen poika Matti Einiö on työskennellyt Ilta-Sanomien urheilutoimittajana vuodesta 1980.

Kirjallisuutta

• Einiö, Paavo: Jammaten!. Helsinki: Lamplite, 2006. ISBN 952-99723-1-8

Aiheesta muualla

• Paavo Einiön muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 17.7.2006.
• Ilta-Sanomien artikkeli 19.7.2006 Einiön kuolemasta. (Arkistoitu – Internet Archive)