Otago
| Otago | |
|---|---|
 |
|
 Otagon sijainti Uuden-Seelannin kartalla |
|
| Valtio |
 Uusi-Seelanti |
| Piirikunnat |
Central Otago Clutha Dunedin City Queenstown Lakes Waitaki (40.39%) |
| Hallinto | |
| – suurin kaupunki | Dunedin |
| Pinta-ala | 36 292[1] km² |
| Väkiluku (2015) | 215 100 |
| – väestötiheys | 5,93 as./km² |
| Kielet | englanti, maori |
| Otago regional council | |
Otago on hallinnollinen alue Uudessa-Seelannissa, Eteläsaaren eteläosissa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Uuden-Seelannin Eteläsaaren eteläosissa ovat vuosilta 1250–1300 jaa. Ensimmäiset asukkaat harjoittivat elinkeinonaan moanmetsästystä, mikä ajoi moat sukupuuttoon vuoden 1500 paikkeilla. Moalintujen hävittyä alue ei voinut elättää yhtä suuria määriä ihmisiä, eikä bataatin viljely alueella ollut mahdollista ilmaston kylmyyden takia. Asutus keskittyikin sittemmin rannikolle, jossa ruuan lähteinä käytettiin kalaa, merilintuja ja hylkeitä. Sisämaahan tehtiin metsästysretkiä, joilla pyydettiin esimerkiksi ankeriaita ja lintuja. Alueelta saatiin myös arvostettua pounamuta. Alueen alkuperäiset maorit kuuluivat Waitaha-heimoon. Heitä seurasivat noin 250 vuotta sitten Pohjoissaarelta saapuneet Ngāti Māmoet ja edelleen myöhemmin Ngāi Tahut.[2]
Ensimmäiset eurooppalaiset siirtolaiset saapuivat alueelle 1790-luvulla. He olivat hylkeenpyytäjiä ja toivat alueelle myös perunan viljelykasvina. 1830-luvulla alueelle saapuivat myös valaanpyytäjät. 1840-luvulla valaanpyynti taantui valaiden harvenemisen myötä ja paikalle saapui skottisiirtolaisia. Samaan aikaan tautien runtelemista maoreista tuli alueen väestön pieni vähemmistö.[2] Alueella oli eurooppalaisasutusta jo aiemmin, mutta varsinaisen Otagon siirtounnan perustivat skottisiirtolaiset vuonna 1848 ja Otagon alkuperäinen nimi oli New Edinburgh Skotlannin pääkaupunki Edinburghin mukaan. Myöhemmin siirtokuntaan saapui myös runsaasti englantilaisia.[3] Vuonna 1861 Tuapekajoen lähistöltä löydettiin kultaa, mikä johti kultaryntäykseen Otagon alueelle. Kultaryntäyksen aikana alueelle saapui myös irlantilaisia ja kiinalaisia siirtolaisia.[4]
Asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asutus alueella on harvaa. Arvioitu alueen asukasmäärä vuodelle 2015 oli 215 100.[5] Väestöstä yli puolet asuu Dunedinin kaupungin alueella (112 035 as.). Muita alueen suurempia kaupunkeja ovat Queenstown (11 505 as.) ja Oamaru (13 050 as.).[6]
Alueen asukkaista vuonna 2013 89,1 % oli eurooppalaistaustaisia, 7,5 % maoreja, 2,0 % Tyynenmeren saarilta, 5,2 % aasialaisia ja 1,1 % Lähi-idästä, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otago region - Facts and figures The Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 30.4.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Malcolm McKinnon: Otago region - Māori history and whaling Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 2.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Malcolm McKinnon: Otago region - The Otago settlement Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 2.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Malcolm McKinnon: Otago region - Gold and development Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 2.10.2016. (englanniksi)
- ↑ stats.gov.nz stats.govt.nz. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Malcolm McKinnon: Otago region - Facts and figures Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 2.10.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Otago Wikimedia Commonsissa