Osastonhoitaja
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Osastonhoitaja | |
|---|---|
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Terveydenhuolto |
| Koulutus | Korkeakoulu |
| Työpaikka | Sairaala, Terveyskeskus, Ensihoito, Kotisairaanhoito, Opiskeluterveydenhuolto, Puolustusvoimat, Kouluterveydenhuolto, Yksityinen terveydenhoito |
| Lähinimikkeitä | Apulaisosastonhoitaja, Bioanalyytikko, Lähihoitaja, Ensihoitaja, Fysioterapeutti, Kätilö, Röntgenhoitaja, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja, Toimintaterapeutti, Ylihoitaja |
Osastonhoitaja toimii hoitotyön johtajana eli lähiesimiehenä esimerkiksi poliklinikalla, teho-osastolla, vuodeosastolla tai leikkausosastolla.[1] Hänellä tulee olla laillistus toimia terveydenhuollon tehtävässä sekä terveystieteen tai hoitotieteen maisterin tutkinto. Myös alan erikoistutkinnon suorittaneita, joilla on riittävä kokemus alalta toimii osastonhotajan tehtävissä. Koulutuksen muuttuessa kelpoisuusvaatimus ilmaistaan nykyisin usein seuraavasti: "Alan ylempi korkeakouluasteen tutkinto tai alemman korkeakouluasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto täydennettynä soveltuvilla johtamisen tai hallinnon opinnoilla tai aikaisempi opistotason erikoistutkinto." [2] Osastonhoitaja vastaa usein työvuorosuunnittelusta, uusien työntekijöiden rekrytoinnista, osallistuu osaamisen varmentamiseen, yksikön toiminnan suunnitteluun yhdessä hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kanssa, jalkauttaa uusia käytänteitä sekä tekee yhteistyötä muiden sairaalan toimijoiden kanssa.[3]
Apulaisosastonhoitaja toimii usein osastonhoitajan työparina ja tekee niitä esimiestehtäviä, joista on sovittu. Hän sijaistaa osastonhoitajaa, mutta toimii usein myös sairaanhoitajan tehtävissä.[4]
Helsingin Sanomat sai 607 vastausta osastonhoitajilta eri puolilta maata, kun se lähetti vuonna 2024 kyselyn terveydenhuollon tilanteesta osastonhoitajille. Vastaajista 80 % piti terveydenhuollon tilannetta kriisiytyneenä. Osastonhoitajat kertoivat jatkuvista ongelmista työntekijöiden saannissa vaikka koulutusvaatimuksia on laskettu ja potilaspaikkojen lukumäärää on pienennetty. Terveysasemia on suljettu. Osaa hoidoista ei kyetä toteuttamaan mutta kiireelliset henkeä uhkaavat toimenpiteet kyetään vielä tekemään samalla kun muusta tingitään. Hoivapalveluiden puute ajaa vanhuksia päivystyksiin, jotka taas ruuhkauttavat ja potilaat lähetään sinne, missä tilaa on. Ambulanssin saapuminen viivästyy. Vuodeosastoilla on potilaita, jotka eivät kuulu sille erikoisalalle. Esimerkiksi muistisairaita vanhuksia säilytetään vuodeosastoilla, koska muita hoitopaikkoja ei ole näille tarjolla. Jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Hyvinvointialueet kieltävät uusien työnteikijöiden rekrytoinnin ja suunnittelevat hoivapaikkojen vähentämistä säästöjen aikaan saamiseksi. Esimerkiksi leikkauksesta toipuvia joudutaan kotiuttamaan liian huonokuntoisina kotiin, koska vuodeosastoille on päivystyksestä jatkuva jono.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Blogi: Osastonhoitajia tarvitaan jatkossakin Tehy. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Mikä on osastonhoitajan koulutus? Tehy-lehti. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ tu0281me: Turun tekijät: Osastonhoitaja tekee yhteistyötä koko sairaalan kanssa Turku.fi. 20.1.2021. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ apulaisosastonhoitajan | Töihin Seinäjoelle toihinseinajoelle.fi. Arkistoitu 27.12.2022. Viitattu 27.12.2022. (englanti)
- ↑ Vasanttola, Satu: Terveydenhuolto | Yli 600 osastonhoitajaa avautui arjestaan HS:lle: Nyt ajetaan sataakuuttakymppiä päin rekkaa Helsingin Sanomat. 9.6.2024. Viitattu 9.6.2024.