Ochnaceae

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ochnaceae
Ochna kirkii -mikinpensaslaji.
Ochna kirkii -mikinpensaslaji.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Malpighiales
Heimo: Ochnaceae
DC., nom. cons.
Synonyymit
  • Euthemidaceae Tiegh.
  • Gomphiaceae Schnizlein
  • Lophiraceae Loudon
  • Luxemburgiaceae Tiegh.
  • Medusagynaceae Engl. & Gilg, nom. cons.
  • Quiinaceae Engl., nom. cons.
  • Sauvagesiaceae Dumort.
  • Wallaceaceae Tiegh.
Katso myös

  Ochnaceae Wikispeciesissä
  Ochnaceae Commonsissa

Ochnaceae, suom. mikinpensaskasvit[1], on koppisiemenisten Malpighiales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluvia suomeksi nimettyjä kasveja ovat muun muassa mikinpensaat (Ochna), meduusapuu (Medusagyne oppositifolia) ja bongossipuut (Lophira).[2]

Tuntomerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ochnaceae-heimo käsittää ainavihantia puita, joiden lehdet ovat tavallisesti sahalaitaisia, korvakkeellisia ja vahva- ja tiheäsuonisia.[3]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimo on levinnyt tropiikkiin, erityisesti lajeja on Brasiliassa.[3]

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ochnaceae kuuluu Malpighiales-lahkon sukupuussa haaraan, jossa ovat myös hemot Bonnetiaceae, klusiakasvit (Clusiaceae), Calophyllaceae, kuismakasvit (Hypericaceae) ja Podostemaceae. Kehityshaaralle ovat ominaisia muun muassa eräät flavonit, heikosti kehittynyt karvoitus, laakea ja kontortti teriö, runsas hetiö, mesiäisen puuttuminen ja kotahedelmä.[3]

Alaheimot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimossa on 27 sukua ja 495 lajia, jotka jaetaan seuraaviksi alaheimoiksi ja tribuksiksi:[3]

Alaheimo Ochnoideae Burnett

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehdet vuorottaisesti, usein nahkeita, melko teräväsahaisia; korvakkeet suomumaisia, voimakassuonisia, silposuonisia, ripsulaitaisia; verhiö melko kalvomainen; ponnet avautuvat rei'illä; vartalo toisinaan sikiäimen tyveen kiinnittyvä. Sukuja 27, lajeja 495 tropiikissa, erityisesti Brasiliassa. Neljä tribusta:

  • Testuleeae Horan.

Vain yksi laji trooppisessa Länsi-Afrikassa (Testulea gabonensis). Lehdet ehytlaitaisia; kukat 4-lukuisia, vastakohtaisia; toimivia heteitä yksi, yhteenkasvaneita joutoheteitä kaksi tai kolme.

  • Luxembergieae Horan.

Kukat vastakohtaisia; heteenponnet toisinaan yhteenkasvaneita, rei'illä avautuvia, kukan avautumisen jälkeen karisevia; palhot enemmän tai vähemmän yhteenkasvaneita; vartalo haaraton. Kaksi sukua ja 22 lajia, joista 18 suvussa Luxemburgia. Tribus kasvaa Venezuelassa ja Brasiliassa.

  • Ochneae Bartl.

Lehdet kahdessa rivissä; kukat säteittäisiä; emilehdet enemmän tai vähemmän erillisiä, vartalo kiinnittyy emin tyveen, haaroittuva; siemenaiheet yksikalvoisia eli kalvot yhtyneet; hedelmä avautumaton, pähkinämäinen, joskus luumarja; pohjus laajentunut hedelmävaiheessa. Sukuja 9, lajeja 390 tropiikissa, erityisesti Brasiliassa. Suurimmat suvut ovat Ouratea (200 lajia, sisältää myös suvun Gomphia), mikinpensaat (Ochna, 85 lajia) ja punakaulukset (Campylospermum, 50 lajia).

  • Sauvagesieae DC.

Tribuksessa puuvartisten ohella myös jokunen ruoholaji; lehdet kierteisesti, kanta vaihtelevassa määrässä johteinen; kukat tavallisesti vastakohtaisia; heteitä vähintään viisi, lisäksi joutoheteitä, jotka muodostavat usein kartion; sikiäin yhdislehtinen; vartalo haaraton, joskus puuttuu; siemenaiheita vähintään neljä; hedelmä joskus luumarja; siemenet tavallisesti siivellisiä. Sukuja 16, lajeja 82 tropiikissa, enimmäkseen Etelä-Amerikassa, vain kaksi lajia Afrikassa. Suurin suku on Sauvagesia, jossa 40 lajia.

Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimon suvut ovat:[4]

Alaheimo Medusagynoideae Reveal

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimossa on vain yksi laji: meduusapuu (Medusagyne oppositifolia), joka kasvaa hyvin harvinaisena Seychelleillä. Sen kaarna on huomattavan kuituinen kuin katajalla. Lehdet sijaitsevat vastakkain, ja ovat hammaslaitaisia sekä selvästi verkkosuonisia. Terälehdet ovat kontortteja, heteitä on paljon ja emien vartalot kiinnittyvät emien laitaan. Avautuneen hedelmän liuskat jäävät yläpäästään kiinni keskipylvääseen.

Alaheimo Quiinoideae Luersson

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimon kasveilla lehdet sijaitsevat vastakkain tai kiehkuroissa ja ovat toisinaan lehdykkäisiä tai syväliuskaisia, vahvakorvakkeisia, vahvasuonisia. Korvakkeet ovat karvaisia. Limakanavat ovat hyvin kehittyneitä. Verholehdet ovat karvaisia ja hedelmä on usein marjamainen. Alaheimossa on neljä sukua ja niissä 55 lajia. Lajit kasvavat trooppisessa Amerikassa. Runsaslajisimmat suvut ovat Quiina (25–34 lajia) ja Lacunaria (8–12 lajia). Muut suvut ovat Froesia ja Touroulia.[5]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ajanta-Karvonen Irma: Lomailijan kasvio (laajennettu versio kirjaan punaoranssikukkainen puu). Noususolmu Oy. ISBN 978-952-94-0020-1.
  2. ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Ochnaceae
  3. ↑ a b c d Stevens 2001 –, Viittaus 2.2.2015.
  4. ↑ List of Genera in Ochnaceae.
  5. ↑ List of Genera in Ochnaceae – Quiinoideae.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ochnaceae&oldid=22693109”