Norrköping

Norrköping
Norrköpingin raatihuone.
Norrköping
Koordinaatit: 58°35′31″N, 16°11′8″E
Valtio	Ruotsi
Lääni	Itä-Götanmaan lääni
Maakunta	Itä-Götanmaa
Kunta	Norrköpingin kunta
Pinta-ala
– Maa	35,68 km²
Väkiluku	87 247
– Väestötiheys	2 445,3 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Norrköping on kaupunki Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä ja Itä-Götanmaan historiallisessa maakunnassa. Norrköping oli aiemmin itsenäinen kaupunki, mutta nykyään se on osa Norrköpingin kuntaa ja toimii sen keskustaajamana. Kaupunkitaajamassa oli vuoden 2010 lopussa 87 247 asukasta ja samaan aikaan koko kunnassa puolestaan 130 050 asukasta.

Norrköping sijaitsee "Ruotsin ainoan vuonon", Bråvikenin perukoilla Motalanvirran (ruots. Motala ström) molemmilla rannoilla. Motalanvirran kosket ovat olleet energianlähde myllyille ja teollisuudelle; korkeusero Glan-järvestä Bråvikenin vuonoon on peräti 22 metriä.

Norrköping on vanhastaan teollisuus-, kauppa- ja satamakaupunki. Tekstiiliteollisuus oli 1960-luvulle asti kaupungin elinkeinoelämän perusta, mutta rakennemuutos teki tilaa muulle teollisuudelle, kuten Whirlpoolille joka valmistaa mm. mikroaaltouuneja sekä laitteita paperiteollisuudelle. Ericssonilla oli kaupungissa tehdas, mutta se on jo lopetettu. Teollisuustaustan takia kaupungissa on merkittävästi suomalaisia maahanmuuttajia, joista useimmat ovat tulleet 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.

Historia

Norrköping sai kaupunkioikeudet 1384, mutta alueella on ollut asutusta huomattavasti pitempään. Jokilaakso on ilmastollisesti suotuisaa; kaupungin liepeillä Ljundbyssä viljeltiin tupakkaa vuoteen 1947.

Kaupungin suuruuden aika alkoi 1600-luvulla, kun hollantilainen liikemies Louis De Geer asettui sinne. Hän perusti useita teollisuuslaitoksia, mm. paperitehtaan, asetehtaan, vaatetehtaan ja telakan. Tähän aikaan kaupunki oli väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. 1800-luvulla tekstiiliteollisuus kasvoi voimakkaasti, ja puolet Ruotsin tekstiilinvalmistuksesta oli Norrköpingissä. Norrköping oli 1800-luvulla Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki, kunnes Malmö ohitti sen 1860-luvun puolivälissä.

Hyvät ajat teollisuudessa jatkuivat 1950-luvulle asti, jolloin tekstiiliteollisuus alkoi hiipua ulkomaisen kilpailun takia. 1970 ei tehtaita ollut enää montaa jäljellä. Niiden sijaan valtio alkoi panostaa voimakkaasti uhanalaisiin teollisuuskaupunkeihin hajasijoituspolitiikalla ja siirsi useita valtion virastoja kaupunkiin, mm. Ruotsin ilmatieteen laitoksen SMHI:n ja TV:n kakkoskanavan.

• 
  Norrköpingin kaupungin vanhaa vaakunaa käyttää nykyään Norrköpingin kunta.
• 
  Hedvigin kirkko tunnettiin aiemmin saksalaisena kirkkona.

Väestönkehitys

Norrköpingin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi			Asukkaita
1960			84 325
1965			87 311
1970			91 034
1975			85 244
1980			84 016
1990			82 639
1995			84 403
2000			82 744
2005			83 561
2010			87 247
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Norrköping kasvoi yhteen Smedbyn kanssa vuonna 1970.

Kaupunkikuva

Kaupungin keskusta voidaan määritellä torille, Gamla torget, jonka ympärillä on 1700- ja 1800-luvun rakennuksia. Pääkadun nimi on Drottninggatan, ja se kulkee rautatieasemalta taidemuseolle. Drottninggatanin alkupäässä on kuuluisa kaktusistutus, joka on ollut paikallaan joka kesä vuodesta 1926.

Motalanvirran varrella on vanhoja teollisuusrakennuksia, jotka on enimmäkseen muutettu konttori- ja kulttuurikäyttöön.

• 
  Motalanvirtaa Norrköpingissä.
• 
  Vanha teollisuusrakennus Strykjärnet.
• 
  Drottninggatan ja Hospitalgatan.
• 
  Dalsgatania pohjoiseen kuvattuna.

Kaupungin tunnetuin nähtävyys on Kolmårdenin eläinpuisto, joka sijaitsee varsinaisen kaupunkialueen pohjoispuolella.

Liikenne

Kaupungissa on pieni lentokenttä, josta lennetään Visbyhyn, Kööpenhaminaan, Müncheniin, Helsinkiin ja Alicanteen. Helsingin ja Norrköpingin väliä lentää Flybe Nordic. Alicanten ja Norrköpingin väliä lentää Ryanair. Syväsatamaan tulee isojakin rahtialuksia, ja niissä pääsi aiemmin matkustajana myös Helsingistä Norrköpingiin. Moottoritie E4 kulkee kaupungin ohi sen länsipuolelta ohikulkutienä. Eurooppatie E22 Kalmariin ja Malmöhön alkaa Norrköpingistä. Rautateitse pääsee Tukholmaan kahdessa tunnissa InterCity-junalla ja X2000-junalla puolessatoista tunnissa. Junamatka Malmöhön kestää noin 3 tuntia ja Kööpenhaminaan 3 h 40 min. Kaupungin sisäisessä liikenteessä voi matkata myös raitiovaunuilla.

Kaupunginosat

Kaupungin keskusrautatieasema.

Norrköpingissä on myös raitiovaunuliikennettä.

Hanholmen ja Pampusin öljysatama Bråvikenin rannalla.

Promenadien välinen alue

• Öster
• Gamla stan
• Saltängen
• Berget
• Nordantill

Vanhemmat alueet promenadien ympäristössä

• Söderstaden
• Såpkullen
• Kneippen
• Norr
• Marielund
• Röda stan
• Lagerlunda
• Oxelbergen

Ulompana sijaitsevia alueita

• Klingsberg
• Ektorp
• Vilbergen
• Skarphagen
• Klockaretorpet
• Haga
• Eneby
• Pryssgården
• Lagerlunda
• Ljura
• Vrinnevi
• Hageby
• Navestad
• Smedby

Teollisuusalueita

• Ingelsta
• Sylten
• Fiskeby
• Risängen
• Butängen
• Slottshagen

Hageby–Navestad on Ruotsin keskusrikospoliisin lokakuussa 2014 julkaistun raportin mukaan aluetta, jonka paikalliset rikolliset ovat ottaneet hallintaansa ja alueilla tapahtuu avoimia välienselvittelyitä, huumekauppaa ja kiristystä. Paikallisia asukkaita ei saada uhkausten vuoksi mukaan oikeuslaitoksen toimintaan eikä poliisi voi toimia hyökkäysten vuoksi.

Lindö ja Herstadberg ovat omia taajamiaan aivan Norrköpingin taajaman ulkopuolella.

Urheilu

Norrköpingistä ovat kotoisin jalkapalloseurat IFK Norrköping ja IK Sleipner sekä koripalloseura Norrköping Dolphins.

Syntyneitä

• Amy Diamond, laulaja

Ystävyyskaupungit

• Esslingen am Neckar, Saksa
• Klaksvík, Färsaaret
• Kópavogur, Islanti
• Linz, Itävalta
• Odense, Tanska
• Riika, Latvia
• Tampere, Suomi
• Trondheim, Norja

Lähde:

Aiheesta muualla

Itä-Götanmaan läänin kuntien keskustaajamat