Noah Lyles
Noah Lyles | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. heinäkuuta 1997 Gainesville, Florida |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Yleisurheilija | |
Pituus | 180 cm |
Paino | 70 kg |
Laji | Pikajuoksu |
Valmentaja | Lance Brauman |
Ennätykset |
100 m: 9,79 (2024) 200 m: 19,31 (2022) |
Tietolaatikko päivitetty 4. elokuuta 2024 |
|
Aiheesta muualla | |
Timanttiliiga | |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Yhdysvallat | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Pariisi 2024 | 100 metriä | |
Pronssia | Tokio 2020 | 200 metriä | |
Pronssia | Pariisi 2024 | 200 metriä | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Doha 2019 | 200 m | |
Kultaa | Doha 2019 | 4 × 100 m | |
Kultaa | Eugene 2022 | 200 m | |
Kultaa | Budapest 2023 | 100 m | |
Kultaa | Budapest 2023 | 200 m | |
Kultaa | Budapest 2023 | 4 × 100 m | |
Hopeaa | Eugene 2022 | 4 × 100 m | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Glasgow 2024 | 60 m | |
Hopeaa | Glasgow 2024 | 4 × 400 m |
Noah Lyles (s. 18. heinäkuuta 1997) on yhdysvaltalainen pikajuoksun 100 metrin olympiavoittaja sekä 100 ja 200 metrin matkojen maailmanmestari.
Lyles on saavuttanut alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden 100 metrillä ja 4 × 100 metrin viestissä 2016. Nuorten olympialaisissa hän voitti kultaa 200 metrillä 2014. Alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa hän saavutti hopeaa niin sanotussa ruotsalaisviestissä 2013. Dohan MM-kilpailuissa 2019 hän voitti 200 metrin kultaa ajalla 19,83. Pikaviestissä hän juoksi ankkuriosuuden Yhdysvaltojen joukkueessa, joka voitti kultaa maan ennätysajalla 37,10. Tokion 2020 olympialaisissa hän saavutti 200 metrillä pronssia ajalla 19,74. Eugenen MM-kilpailuissa 2022 Lyles voitti 200 metrin maailmanmestaruuden Yhdysvaltain ennätysajalla 19,31. Samalla hän nousi jamaikalaisten Usain Boltin ja Yohan Blaken jälkeen kolmanneksi nopeimmaksi 200 metrin juoksijaksi. Samojen kisojen pikaviestissä hän juoksi toisen osuuden Yhdysvaltojen hopeajoukkueessa. Budapestin MM-kilpailuissa 2023 Lyles voitti 100 metrin maailmanmestaruuden ajalla 9,83 sekä 200 metrin maailmanmestaruuden ajalla 19,51. Lisäksi hän juoksi ankkuriosuuden kultaa voittaneessa Yhdysvaltojen 4 × 100 metrin viestijoukkueessa. Glasgow'n sisäratojen MM-kilpailuissa 2024 hän saavutti hopeaa 60 metrillä ajalla 6,44 ja 4 × 400 metrin viestissä. Pariisin olympialaisissa 2024 hän voitti 100 metrin kultaa ennätyksellään 9,79 ja saavutti 200 metrillä pronssia ajalla 19,70.
Timanttiliigassa hänellä on 22 osakilpailuvoittoa, joista neljä on tullut Timanttiliigan finaaleissa. IAAF World Relays -kilpailuissa hän on saavuttanut hopeaa 4 × 100 metrin viestissä 2019 ja 4 × 200 metrin viestissä 2017. Hänen 100 metrin ennätyksensä on 9,81, 200 metrin 19,31 sekuntia ja hallissa 60 metrin ennätys 6,43.
Noah Lylesin pikkuveli Josephus Lyles on myös pikajuoksija.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Noah Lyles Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Noah Lyles Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Zaccardi, Nick: Noah, Josephus Lyles, after years of supporting each other, meet on track’s highest level 13.8.2020. NBC. Viitattu 15.8.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Noah Lyles Wikimedia Commonsissa
|
1983: Calvin Smith 1987: Calvin Smith 1991: Michael Johnson |
1993: Frankie Fredericks 1995: Michael Johnson 1997: Ato Boldon |
1999: Maurice Greene 2001: Konstantinos Kenteris 2003: John Capel |
2005: Justin Gatlin 2007: Tyson Gay 2009: Usain Bolt |
2011: Usain Bolt 2013: Usain Bolt 2015: Usain Bolt |
2017: Ramil Quliyev 2019: Noah Lyles 2022: Noah Lyles |
2023: Noah Lyles |
1986: Derrick Florence | 1988: Andre Cason | 1990: Davidson Ezinwa | 1992: Ato Boldon | 1994: Deji Aliu | 1996: Francis Obikwelu | 1998: Christian Malcolm | 2000: Mark Lewis-Francis | 2002: Darrel Brown | 2004: Ivory Williams | 2006: Harry Aikines-Aryeetey | 2008: Dexter Lee | 2010: Dexter Lee | 2012: Adam Gemili | 2014: Kendal Williams | 2016: Noah Lyles | 2018: Lalu Muhammad Zohri | 2021: Letsile Tebogo | 2022: Letsile Tebogo | 2024: Bayanda Walaza
|