Nikolaus Rungius
Nicolaus Matthiae Rungius (aikalaislähteissä myös Ryngius tai Ryngen; n. 1560 Loimaa – 1629 Kemin pitäjä) oli Kemin pitäjän kirkkoherrana toiminut suomalainen pappi, jonka on tehnyt tunnetuksi hänen muumioitunut ruumiinsa Keminmaan Pyhän Mikaelin kirkossa.[1]
Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rungius oli kotoisin Loimaalta Ryngön ratsutilalta, josta juontui hänen käyttämänsä nimi Ryngius (sittemmin vakiintunut muotoon Rungius). Hän toimi ensin Uudenkaarlepyyn ja vuodesta 1600 alkaen Kemin kirkkopitäjän kappalaisena. Hän meni naimisiin Kemin kirkkoherra Simon Ruuthin tyttären Helenan kanssa ja siirtyi appensa jälkeen itse kirkkoherraksi. Kirkkoherrana hän hoiti myös koko Kemin Lapin asioita, mutta ei elinaikanaan ollut tiettävästi tavallisesta poikkeava saarnamies.[1] Rungius palveli kirkkoherrana muun muassa kolmikymmenvuotisen sodan aikana ja kuoli vuonna 1629. Hänet haudattiin ajan tavan mukaan kirkon lattian alle.[2]
Muumioitunut ruumis ja jälkimaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rungiuksen maine alkoi kasvaa sen jälkeen, kun hänen mädäntymätön ja muumioitunut ruumiinsa löydettiin kirkon lattian alta isonvihan jälkeen 1700-luvun alussa. Tällöin alkoivat elää tarinat hänen väkevistä sanoistaan ja ihmeteoistaan. Hänen ympärilleen muodostui pyhimysmäinen legenda ja ruumiin luo tehtiin suoranaisia pyhiinvaellusmatkoja. Rungiuksen väitettiin eläessään sanoneen: ”Elleivät sanani ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.”[1] Ensimmäinen merkintä Rungiuksen arkun uusimisesta on tehty 75 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.[3] 2000-luvulle tultaessa hän lepäsi jo viidennessä, lasikantisessa arkussa.[4]
Rungiuksen ruumis on erikoisuus sikäli, että sitä ei ole ihmisvoimin suojattu mädäntymiseltä, vaan ruumis on kuivunut kirkon lattian alla. Kirkkoherran ruumis on yhä Keminmaan vanhassa kirkossa alttarin ja sakariston välisen lattianosan alla ja se on suojattu lasilla. Vierailijat voivat nähdä muumion kesäaikana kun kirkko on avoinna. Kalmoa ei saa kuvata.[5] Vielä ainakin vuonna 1875 ruumiilla oli tallella kaksi kättä, mutta toinen on myöhemmin kadonnut. Se on ilmeisesti varastettu pyhäinjäännökseksi.[1][6]
Tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2011 muumio kuvattiin Oulun yliopistollisen sairaalan CT-laitteella.[3] Kuvista huomattiin, että ruumiilta puuttuu kuusi ensimmäistä kaulanikamaa, joten pää on jossain vaiheessa irronnut ja asetettu takaisin paikoilleen ilman puuttuvaa kaularankaa. Tutkimuksista pääteltiin, että Rungius oli aikalaisekseen varsin suurikokoinen mies ja huomattavasti aikalaisiaan pidempi. Haudatessa vatsan päälle asetettu ja muumioitumisen edetessä siihen asentoon kuivunut käsi osoittaa hänellä olleen varsin muhkean vatsan (tai mätänemiskaasut ovat turvottaneet ruumista).[3]
Rungiuksen kuolinsyy oli mahdollisesti selkärangassa havaitun tulehduksen aiheuttama verenmyrkytys. Rungiuksella havaittiin merkkejä munuaiskivistä ja tuberkuloosin aiheuttamia kalkkeutumia keuhkoissa. Selkärangan nikamien yhteenluutuminen on aiheuttanut liikkumisvaikeuksia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jouko Vahtola: Rungius, Nicolaus (noin 1560–1629) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ http://keminmaa.seurakunta.net/?sid=58 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Sirpa Niinimäki et al: Rungiuksen muumion osteoantropologinen tutkimus academia.edu. Viitattu 15.12.2014.
- ↑ Rautiainen, Riikka: Arkut lahoavat, kirkkoherra Rungius ei Yle Uutiset. 12.7.2014. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 1.9.2023.
- ↑ Knihtilä, Jouni: Maan tunnetuin muumio lepää Keminmaan vanhan kirkon alla Kaleva. 7.12.2010. Viitattu 1.9.2023.
- ↑ Biografiakeskus: Rungius, Nicolaus Matthiae (noin 1560–1629)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tiina Väre: Muumiot puhuvat: uusia menetelmiä ja vanhoja legendoja. Atrain&Nord, Kemi 2019. ISBN 978-952-315-498-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Prästen vars kropp inte förmultnar! (Arkistoitu – Internet Archive) (Kuva muumiosta arkussaan) (ruotsiksi)
- Osteobiography of Vicar Rungius : analyses of the bones and tissues of the mummy of an early Oulun yliopiston julkaisuarkisto
- Kirkkojemme merkillisyyksiä. Keminsuun muumio, Suomen Kuvalehti, 16.06.1934, nro 25, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Aution kirkon salaisuus, Seura, 01.12.1937, nro 48, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
