Mustaherukka
| Mustaherukka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Herukkakasvit Grossulariaceae |
| Suku: | Herukat Ribes |
| Laji: | nigrum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ribes nigrum |
|
| Katso myös | |
Mustaherukka (Ribes nigrum) eli mustaviinimarja on herukoiden sukuun kuuluva yksikotinen pensas, joka kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa sekä villinä että viljeltynä.
Yleiskuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustaherukka on 1–1,5 metriä korkea pensas. Lehtilapa on 6–10 cm leveä ja 3–5-liuskainen. Lehti on päältä kalju ja alta karvainen. Lehtien liuskat ovat suippoja. Mustaherukan kukinto on nuokkuva monikukkainen terttu. Kukan tukilehti on huomattavasti lyhyempi kuin kukkaperä. Kukat ovat kaksineuvoisia ja väriltään punertavan tai ruskehtavan vihreitä. Verhiö on karvainen ja keltanystyinen. Terälehdet ovat verholehtiä lyhyempiä. Kukkapohjus on kellomainen. Hedelmä on halkaisijaltaan 6–12 mm ja väriltään tavallisesti musta marja, mutta myös vihreähedelmäisiä yksilöitä tavataan.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustaherukka on euraasialainen laji. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta Itä-Aasiaan. Euroopassa sitä tavataan kaikkialla Välimeren maita, Islantia ja aivan pohjoisimpia tundraseutuja lukuun ottamatta.[1] Suomessa mustaherukkaa on luonnonvaraisena koko maassa, mutta aivan Pohjois-Lapissa se on harvinainen. Kuitenkin paikoittain se on hyvin menestyvä.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustaherukka suosii kosteahkoja savi- ja humuspitoisia kasvupaikkoja. Yleisimmillään se on lehtokorvissa ja puronvarsilehdoissa, jokien ja purojen varsilla ja vesistöjen lähellä. Mustaherukka pitää ravinteikkaasta maasta ja viihtyy sekä aurinkoisessa että puolivarjoisessa kasvupaikassa.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustaherukka on puutarhamarjojen C-vitamiinikuningas, jo 50 grammaa riittää täyttämään päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Mustaherukassa on myös runsaasti E- ja K-vitamiineja sekä kuituja. Mustaherukan siementen rasvahappokoostumuksen uskotaan suojaavan erilaisilta verisuonitaudeilta ja auttavan atooppisissa ihotulehduksissa, PMS:ssä, sokeritaudissa, MS-taudissa ja alkoholismissalähde?. Mustaherukoilla uskotaan myös olevan naisten hormonitasapainoa säätelevä vaikutuslähde?. Mustaherukasta voidaan valmistaa hyytelöä, hilloa, mehua ja likööriä. Marjat ovat myös hyvä lisuke joihinkin ruokiin.
Viljely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustaherukkaa viljellään laajalti marjojensa vuoksi. Jos pensaita leikataan joka vuosi, niitä ei tarvitse tukea. Suomessa suosituimpia lajikkeita ovat ’Öjebyn’, ’Melalahti’ ja ’Mortti’. Keskisato vuodessa on noin 3 000 kiloa hehtaarilta.
Lajikkeita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ’Ben Tron’
- ’Brödtorp’
- ’Hedda’
- ’Hildur’
- ’Imandra’
- ’Korpikylä’
- ’Melalahti’
- ’Mortti’
- ’Ola’
- ’Polar’
- ’Storklas’
- ’Sunniva’
- ’Vertti’ – viherherukka
- ’Öjebyn’
Mustaherukan tuholaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cecidophyopsis spicata
- Herukankukkasääski (Dasineura ribis)
- Herukanrataspunkki (Anthocoptes ribis)
- Herukansilmukoi (Euhyponomeutoides albithoracellus)
- Herukanvarsisääski (Resseliella ribis)
- Herukanversosääski (Dasineura tetensi)
- Herukkakirva (Cryptomyzus ribis)
- Herukkakoi (Lampronia capitella)
- Herukkalasisiipi (Synanthedon tipuliformis)
- Karviaiskoisa (Zophodia convolutella)
- Ojukepistiäinen (Pachynematus pumilio)
- Ojukkakirva (Aphis schneideri)
- Mustaherukan äkämäpunkki (Cecidophyopsis ribis)
- Tarhaherttalude (Lygocoris pabulinus)
- Vihannespunkki (Tetranychus urticae)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.6.2009. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aaltonen, Marja; Antonius, Kristiina: Hietaranta, Tarja; Karhu, Saila; Kinnanen, Hilma; Kivijärvi, Pirjo; Nukari, Anna; Sahramaa, Mia; Tahvonen, Risto; Uosukainen, Marjatta ”Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet : Hedelmä- ja marjakasvit”, Maa- ja elintarviketalous 89: s. 158, 2006 ISBN 978-952-487-061-0 (Painettu), ISBN 978-952-487-062-7 (Verkkojulkaisu)
- Fineli: Mustaherukka (Ribes nigrum), ravintoarvot
- Yrttitarha: Mustaherukka (Ribes nigrum)
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Mustaherukka (Ribes nigrum)
- Luontoportti: Mustaherukka (Ribes nigrum)
- ITIS: Ribes nigrum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Ribes nigrum (englanniksi)
- Flora of China: Ribes nigrum (englanniksi)