Merihanhi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Käytännöllisesti katsoen lähteetön |
| Merihanhi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Alaheimo: | Hanhet Anserinae |
| Suku: | Harmaahanhet Anser |
| Laji: | anser |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anser anser |
|
 Asuinalue
Talvehtimisalue
Istutusalue |
|
| Katso myös | |
Merihanhi (Anser anser) on isokokoinen ja yleinen hanhilaji ja kesyn hanhen kantamuoto.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven vaaleanharmaa etuosa on lentävän linnun hyvä tuntomerkki. Pituus 74–84 cm, siipien kärkiväli 160 cm, paino 2,5–6 kg. Ääni on voimakas, kimeähkö ja käheähkö kaakatus.
Vanhin suomalainen rengastettu merihanhi on ollut 11 vuotta 2 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli belgialainen hanhi, 23 vuotta 7 kuukautta.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merihanhi pesii koko Euroopassa Lapista Espanjaan ja Bulgariaan, ja siitä itään aina Kiinaan asti. Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Pesimäkantamme oli 1990-luvun lopulla 1 400 paria, mutta vuoden 2010 kannanarvio on 5 000–6 000 paria[3]. Suomalaiset merihanhet ovat muuttolintuja, jotka saapuvat keväällä maalis-huhtikuussa ja lähtevät talvehtimisalueilleen Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan syyskuussa. Loppukesällä hanhet kerääntyvät suuriksi parviksi sekä sulkimaan että ruokailemaan sopiville merenlahdille. Liminganlahti on merihanhille merkittävä pesimäpaikka. Kemiön Sjölaxissa laiduntavat Suomen suurimmat parvet, mm. 5 500 yksilöä 12.8.1998.
Euroopassa pesii 50 000 – 60 000, Venäjällä 8 500 – 13 000 ja Turkissa 200 – 1 000 paria.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merihanhen elinympäristöä ovat rannikot, kosteikot, järvet, suot ja avoimet pellot. Pesii tavallisesti osittain metsäpeitteisillä pienehköillä luodoilla, usein lokkiyhdyskunnissa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on luodon keskiosissa, usein katajapensaan suojassa. Merihanhi munii 5–6 kermanväristä munaa. Muninta alkaa Lounais-Suomen saaristossa jo huhtikuussa. Naaras hautoo 4 viikkoa. Koiras pysyttelee pesimäluodolla tai sen välittömässä läheisyydessä koko haudonta-ajan. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja molemmat emot hoitavat niitä. Lentokykyisiä poikaset ovat 8 viikon ikäisinä.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Merihanhet lähtevät lentoon. -
Merihanhia Lontoossa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Anser anser IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Merihanhi – Anser anser Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/merihanhi
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blomqvist, R. & Tenovuo, Rauno 1980: Merihanhen pesimisestä Saaristomeren luoteisosassa. Suomen Riista 28:25-29.
- Väisänen, Risto A., Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimälinnusto. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-12663-6
- Merihanhi Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Merihanhi (Anser anser)
- ITIS: Anser anser (englanniksi)
- Ääntä[vanhentunut linkki], Äänen metadata Macaulay Library