Makan
Makan oli luultavasti nykyisessä Omanissa sijainnut vanhan ajan maa, josta tuotiin laivoilla kuparia ja mustaa dioriittia Mesopotamiaan. Kuparikaupan suurin kukoistus oli noin 2300-1800 eaa.
Luultavasti Pohjois-Omanissa lähellä Hormuzinsalmea sijainneesta Makanista käytettiin myös nimiä Maga ja Makkan. Osa Makania on saattanut olla Omania vastapäätä vanhassa Persian provinssissa Maka. Orjat louhivat kaivoksissa tuottaen alueen ylimystölle kauppatavaraa. Makan mainitaan noin 2300 eaa. Sumerin alueen akkadilaisissa teksteissä[1]. Lagašin alueen kuningas Gudea hanki Makanista dioriittia. Makan kävi kauppaa myös uussumerilaisen Urin kolmannen dynastian kanssa. Luultavasti kauppa jatkui ainakin vuoteen 1300 eaa., mutta heikenneenä 1800 eaa. tapahtuneen Induskulttuurin romahduksen jälkeen.lähde?
Yleensä Makanina pidetään Omanin pohjoisosassa ja Arabiemiirikuntien liiton itäosissa lähellä Hormuzinsalmea olevaa aluetta, jolta on löydetty muinaisia raunioita. Makaniin saattoi kuulua myös Iranin rannikolla olevat vastapäiset ja lähiosat. Toiset tutkijat ovat ajatelleen Makanin olleen Afrikassa Nubiaan ja Sudaniin sekä Iraniin ja Pakistanin. Joka tapauksessa Omanin pohjoisosan rannikolla Ras al Haddin niemestä Dubaihin Jabal al Akhdarin vuorten pohjoispuolella ja rinteillä oli muinaisia asutuksia, joihin liittyi kuparikaivostoimintaa, jossa orjat louhivat metallia ylimystön rikastuttamiseksi. Noin 2450 eaa. Lagašin Ur-nanshe mainitsee Makanin kuparin.lähde?
Noin 2269–2255 Mesopotamian Akkadin hallitsija Manishtusu lähetti Makaniin joukkoja, samoin Naram-Sin 2254–2218 luultavasti turvatakseen kuparikaupan. Kauppateiden turvaaminen oli luultavasti tärkein Akkadin laajenemissotien syy. Lagašin Gudea haetutti kuparia ja dioriittia Makanista.
Umm-an-Narin kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virallisesti Makan on Umm-an-narin kulttuuri 2700–2000 eaa. itäisessä Arabiemiirikuntien liitossa ja Pohjois-Omanissa Batinahin alueella Omanin rannikolla. Omanista on löydetty muun muassa kivinen minizikkurrat, pieni porraspyramidi, jollaiset ovat Mesopotamialle tyypillisiä.[2] Makanin kulttuuria on tutkinut muun muassa arkeologi Geoffrey Bibby. Alueella on ollut toimintaa ainakin 6000 eaa. päätellen leiritulien jäänteistä. Maskatin läheltä löydetty kalastajakylä oli Ras al Hamra oli perustettu 5000 eaa. 4500 eaa. Pohjois-Omanissa alettiin tuottaa omaa keramiikkaa.
Keskisellä ja/tai myöhäisellä Ubaid-kaudella alueella kävi mesopotamialaisia. Noin 2500–2000 eaa. on löydetty muun muassa keramiikkaa ja silloin oli laajaa kuparilouhintaa esimerkiksi sisämaan Maysarin keidaskylän lähellä. 2500–1500/1300 eaa. käytettiin Shisurin linnoitusta Dhofarin alueella. Rannikon Ras-al-Jinziä asuttiin 2300–1210 eaa. Indus-sinetti on löydetty Ras al-Junayzista. Koko Omanin alueen kuparituottotoiminta oli huipussaan noin 2200–1900 eaa., jolloin tuotettiin 2000–4000 tonnia kuparia. Yksi laiva kykeni kuljettamaan 20 tonnia. Kuparikauppa heikkeni Induskulttuurin romahdettua. Wadi Suqin varhainen 2000–1600 ja myöhäinen kausi 1600–1300 merkitsivät siirtymäkautta 1300–300 eaa. rautakauteen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Thor Heyerdahl: Tigris
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Thor Heyerdahl, Tigris - matka kulttuurimme lähteille, Tammi 1979, ISBN 951-30-4826-8
- ↑ Thor Heyerdahl, Tigris - matka kulttuurimme lähteille, Tammi 1979, ISBN 951-30-4826-8