Loreen
Loreen | |
---|---|
Loreen Melodifestivalen 2023 -kilpailussa |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Lorine Zineb Nora Talhaoui |
Syntynyt | 16. lokakuuta 1983 Tukholma, Ruotsi |
Ammatti | laulaja |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Loreen |
Laulukielet | englanti, ruotsi |
Aktiivisena | 2004– |
Tyylilajit | pop |
Soittimet | piano ja kitara |
Levy-yhtiöt | Warner Music |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
loreenofficial.com | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Lorine Zineb Nora Talhaoui, taiteilijanimeltään Loreen, (s. 16. lokakuuta 1983 Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen laulaja ja musiikkituottaja. Hän on voittanut Eurovision laulukilpailun vuosina 2012 ja 2023 ja on ainoa nainen, joka on voittanut kilpailun kahdesti.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loreen oli mukana Ruotsin Idol 2004 -kykykilpailussa, jossa hän sijoittui neljänneksi. Hän on pyrkinyt Ruotsin edustajaksi Eurovision laulukilpailuun neljä kertaa. Melodifestivalenissa 2011 hän jäi semifinaalivaiheeseen kappaleella ”My Heart Is Refusing Me”. Kappale ylsi Sverigetopplistanin 9. sijalle. Melodifestivalenissa 2012 Loreen pääsi suoraan loppukilpailuun Växjön semifinaalista ja voitti koko kilpailun 10. maaliskuuta 2012. Voittoa todisti Ruotsissa 4,1 miljoonaa televisiokatsojaa. Kappaleellaan ”Euphoria” hän edusti Ruotsia voittoisasti vuoden 2012 Eurovision laulukilpailussa.
”Euphoria” julkaistiin singlenä 26. helmikuuta, Melodifestivalenin viimeistä semifinaalia seuranneena päivänä. Se oli tuolloin ladattavissa iTunes- ja Spotify-verkkopalveluista. 18 tuntia julkaisusta ”Euphoria” oli iTunesin top 100 -listan kärjessä Ruotsissa. Myös Loreenin aikaisemmat singlet ”My Heart Is Refusing Me” ja ”Sober” palasivat iTunes-myyntilistan kärkisijoille.
Loreen voitti Euroviisut ”Euphoria”-kappaleella 26. toukokuuta 2012 järjestetyssä loppukilpailussa. Kappale sai loppukilpailussa 372 pistettä, jääden 15 pisteen päähän Alexander Rybakin vuonna 2009 tekemästä 387 pisteen piste-ennätyksestä.[1] Kilpailun aikana Loreen herätti huomiota myös tapaamalla azerbaidžanilaisia ihmisoikeusaktivisteja.[2]
Loreen osallistui Melodifestivaleniin kolmatta kertaa vuonna 2017 kappaleella ”Statements”, joka pääsi kilpailussa toiseen mahdollisuuteen, mutta putosi siellä loppukilpailusta. Vuonna 2023 Loreen osallistui jälleen Melodifestivaleniin ja voitti kilpailun.[3]
Vuoden 2023 Eurovision laulukilpailussa Loreen edusti Ruotsi kappaleellaan ”Tattoo”.[4] Hän voitti kilpailun 13. toukokuuta 2023 järjestetyssä loppukilpailussa 583 pisteellä. Toiseksi sijoittunut Suomen edustaja Käärijä sai kappaleellaan ”Cha cha cha” 526 pistettä.[5] Loreenista tuli toinen esiintyjä Johnny Loganin jälkeen ja ensimmäinen nainen, joka on voittanut Euroviisut kahdesti.[6]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loreenin vanhemmat ovat syntyneet Marokossa, ja Loreen syntyi hieman sen jälkeen, kun hänen vanhempansa olivat muuttaneet Ruotsiin. Etniseltä taustaltaan hän on Marokon berberi.[7]
Koulunsa Loreen kävi Västeråsissa, mihin hänen perheensä muutti Loreenin lähestyessä kouluikää. Teini-ikäisenä Loreen asui Grytan kaupunginosassa ja kävi Wenströmskan lukiota.
Euroviisujen yhteydessä uutisoitiin Loreenin elämäntavoista ja kerrottiin, ettei hän alastaan huolimatta ole järin innokas median käyttäjä. Hän ei esimerkiksi omista televisiota eikä Facebook-tiliä, ja tietokonettakin hän käyttää vain sähköpostin lähettämiseen. Suomessa lehdet ovat yhdistäneet Loreenin romanttisesti rapartisti Elastiseen, mutta Loreen on kiistänyt suhdehuhut ja kertonut muusikoiden olevan vain ystäviä. Vuoden 2017 tammikuussa Loreen kertoi olevansa biseksuaali.[8]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EP:t
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nude (2017)
- Så mycket bättre 2020 - Tolkningarna (2020)
Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- My Heart Is Refusing Me (2011)
- Sober (2011)
- Euphoria (2012)
- Crying Out Your Name (2012)
- Sober (2013)
- We Got The Power (2013)
- Paper Light (Higher) (2015)
- I’m in It with You (2015)
- Under ytan (2015)
- Statements (2017)
- Body (2017)
- Jungle (Elliphantin kanssa; 2017)
- ’71 Charger (2017)
- Hate the Way I Love You (2017)
- Walk with Me (2019)
- Fiction Feels Good (2020)
- Sötvattentårar (2021)
- Neon Lights (2022)
- Tattoo (2023)
- Is It Love (2023)
- Forever (2024)
- Warning Signs (2024)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liekari, Tuuli: Loreen lauloi Ruotsin voittoon Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2012.
- ↑ Loreen träffade aktivister i Baku SvD Kultur. (ruotsiksi)
- ↑ http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Sweden2017SF.html
- ↑ Sweden: It's Loreen to Eurovision with 'Tattoo' eurovision.tv. 11.3.2023. EBU. Viitattu 11.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Käärijä teki viisuhistoriaa sijoittumalla toiseksi – Ruotsin Loreen voitti Euroviisut yle.fi. Viitattu 14.5.2023.
- ↑ Rulamo, Anssi: Loreen ruotsalaismedialle: Viisuyleisön rakkaus Käärijää kohtaan ei haitannut Hs.fi. 14.5.2023. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ Ruotsin viisuvoittajalla rankka lapsuus www.iltalehti.fi. Viitattu 14.5.2023.
- ↑ Pudas, Mari: Euroviisuvoittaja Loreen: Olen biseksuaali ja seksielämäni on loistavaa Iltalehti. 1.2.2017. Viitattu 1.2.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loreen Wikimedia Commonsissa