Liskokalat
| Liskokalat | |
|---|---|
 Kirjoliskokala (Synodus variegatus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Auloppikalat Aulopiformes |
| Heimo: |
Liskokalat Synodontidae Gill, 1862 |
| Alaheimot ja suvut[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Liskokalat[2] eli sisiliskokalat (Synodontidae) on auloppikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista lämpimistä valtameristä.
Lajit ja anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisimmat liskokalojen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu mioseenikaudelle. Heimo jaetaan 2 alaheimoon, 4 sukuun ja 57–70 lajiin. Aikaisemmin heimoon luettiin kuuluvaksi suku Bathysaurus, joka sittemmin on erotettu omaksi heimokseen Bathysauridae. Kooltaan liskokalallajit voivat saavuttaa suurimmillaan 45–70 cm:n pituuden. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkänomaisia ja sylinterimäisiä, liskomaisia kaloja. Tyypillisiä piirteitä ovat suuri suu, jossa on useita pienikokoisia hampaita, lyhyehkö ja korkeahko selkäevä ja rasvaevä. Väritykseltään heimon lajit ovat tyypillisesti kirjavia. Ne voivat olla ruskeita, hopeanharmaita tai punaisia, punaisin, keltaisin, sinisin tai tummin laikuin tai täplin. Harpadon-suvun lajeilla ei ole suomuja. Toisin kuin useilla muilla auloppikaloilla, liskokaloilla on erilliset koiras- ja naarassukupuolet eivätkä ne ole hermafrodiitteja.[1][3][4][5]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liskokalalajeja tavataan Atlantista, Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä lämpimistä ja lauhkeista vesistä. Toisinaan Harpadon-suvun lajeja tavataan myös murtovesistä. Liskokalat elävät tyypillisesti matalissa rantavesissä ja syvimmillään noin 300 metrin syvyydessä meren pinnasta. Heimon kalat elävät lähellä hiekka- tai mutapohjia tai koralliriutoilla usein pareittain. Liskokalat ovat ahnaita petoja, jotka saalistavat pienempiä kaloja ja äyriäisiä. Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa kalastetaan Harpadon-suvun lajeja ruokakaloiksi, mutta ne eivät ole taloudellisesti erityisen merkittäviä.[1][3][4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 217. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 03.09.2013). (englanniksi)
- ↑ Tiikeri ja gaviaali - Eläinsanakirja (toim. Gerard Chesire WSOY 2007. ISBN 978-951-0-32614-5) käyttää kuitenkin liskokalat-nimeä purjeliskokaloista
- ↑ a b Family Synodontidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 3.9.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Family Synodontidae (PDF) FAO. Viitattu 03.09.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Dianne J. Bray: Synodontidae Fishes of Australia. Arkistoitu 15.10.2014. Viitattu 03.09.2013. (englanniksi)