Laulava porsas
| Laulava porsas | |
|---|---|
| Charlotte’s Web | |
 |
|
| Ohjaaja | Charles A. Nichols ja Iwao Takamoto |
| Käsikirjoittaja | Earl Hamner Jr. |
| Perustuu | E. B. Whiten kirjaan Lotta ystäväni |
| Tuottaja |
Joseph Barbera William Hanna |
| Säveltäjä | Richard M. Sherman ja Robert B. Sherman |
| Kuvaaja | Dennis Weaver |
| Pääosat |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | |
| Levittäjä | Paramount Pictures |
| Ensi-ilta | 1973 |
| Kesto | 94 min |
| Alkuperäiskieli | Englanti |
| Seuraaja | Laulava porsas: Suuri seikkailu |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Laulava porsas (tv-esityksessä Charlotten verkko,[1] Charlotte’s Web) on vuonna 1973 valmistunut Hanna-Barberan tuottama kokoillan piirroselokuva, joka perustuu E. B. Whiten kirjoittamaan lastenkirjaan Lotta ystäväni. Elokuvan laulut ovat Shermanin veljesten säveltämiä ja sanoittamia. Elokuvalle tehtiin vuonna 2003 jatko-osa Laulava porsas: Suuri seikkailu.
Äänirooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Henry Gibson | … | Wilbur |
| Debbie Reynolds | … | Charlotte |
| Paul Lynde | … | Templeton |
| Agnes Moorehead | … | kesyhanhi |
| Pamelyn Ferdin | … | Fern Arable |
| Bob Holt | … | Homer Zuckerman |
| Joan Gerber | … | Edith Zuckerman/rouva Fussy |
| John Stephenson | … | John Arable |
| Don Messick | … | Jeffrey |
| Rex Allen | … | Narrator |
| Martha Scott | … | rouva Arable |
| Herb Vigran | … | Lurvy |
| Dave Madden | … | Ram ja muita |
Soundtrack
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Chin Up"
- "I Can Talk!"
- "A Veritable Smorgasbord"
- "Zuckerman's Famous Pig"
- "We've Got Lots In Common"
- "Mother Earth and Father Time"
- "There Must Be Something More"
- "Deep In The Dark/Charlotte's Web"
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The New York Timesin Vincent Canby oli uutuuselokuvan nähtyään ristiriitaisissa tunnelmissa. Animaation visuaalinen toteutus toi hänen mieleensä Grant Woodin tai Max Fleischerin, mutta oli siitä huolimatta tylsä, samoin kuin elokuvan musiikki. Myönteisinä piirteenä hän mainitsi kyynisen rottahahmo Templetonin.[2] Helsingin Sanomien Mikael Fränti oli elokuvan tv-esityksen alla 1985 myönteisempi. Hän piti kovasti sen lämminhenkisestä huumorista, huvittavista eläinhahmoista ja parhaiden Disney-animaatioiden perinteen jatkumisesta myös Hanna-Barbera-tuotantoyhtiössä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Fränti, Mikael: lhastuttava Charlotten verkko. Helsingin Sanomat, 8.12.1985, s. 95. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Canby, Vincent: ”Charlotte’s Web”, The New York Times Film Reviews 1973–1974, s. 35. New York: New York Times, 1975. ISBN 0-405-06678-3 Kirja Internet Archivessa (viitattu 27.9.2024). (englanniksi)