Laihdutusleikkaus

Bariatriset leikkaukset ovat eri menetelmillä suoritettavia kirurgisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on auttaa sairaalloisen lihavaa potilasta normalisoimaan painonsa. Bariatristen leikkausten teho perustuu etenkin suolistohormonien erityksen vähenemiseen, mikä saa potilaan tuntemaan itsensä kylläisemmäksi ja syömään vähemmän. Osalla leikkauksia estetään myös ravinnon imeytymistä.

Bariatrisia leikkauksia ovat mahalaukun ohitusleikkaus sekä pantaleikkaus eli niin sanottu gastroplastinen leikkaus. Bariatrisista leikkauksista käytetään yleisesti nimitystä laihdutusleikkaus tai lihavuusleikkaus. Rasvaimu ja muut rasvakudoksen poistamiseen käytetyt menetelmät eivät kuulu varsinaisten bariatristen leikkausten piiriin.

Perusteet leikkaukselle

Bariatrisia leikkauksia suoritetaan henkilöille, jotka kärsivät sairaalloisesta ylipainosta (painoindeksi yli 40) ja joilla ruokavaliohoito ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen eivät ole tuottaneet haluttua vaikutusta ruumiinpainossa. Useimmat leikkauksen läpikäyvät henkilöt kärsivät lisäksi vakavista lihavuuteen liittyvistä liitännäissairauksista, kuten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista, korkeasta verenpaineesta, tyypin 2 diabeteksesta, metabolisesta oireyhtymästä ja/tai sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista.

Mikäli liitännäissairaudet ovat erityisen vakavia, leikkaukseen pääsyn rajana voidaan käyttää myös painoindeksiä 35. Lisäksi tarvitaan lääkärin arvio siitä, että henkilö pystyy todennäköisesti noudattamaan toimenpiteen jälkeen välttämättömiä syömisrajoitteita. Ahmimishäiriöistä kärsiville leikkauksia ei ilman painavia syitä suoriteta, sillä ylensyöminen toimenpiteen jälkeen voi aiheuttaa voimakkaita komplikaatioita.

Leikkauksen suorittaminen

Toimenpide halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi voidaan suorittaa jollakin seuraavista tavoista:

Gastroplastia

Gastroplastiassa eli ns. pantaleikkauksessa mahalaukun ympärille asetetaan panta, joka sulkee osan mahalaukusta pienentäen näin mahalaukun tilavuutta ja estäen henkilöä syömästä suuria kerta-annoksia kylläisyyden tunteen syntyessä entistä pienemmillä ruoka-annoksilla. Panta voidaan asettaa vertikaalisesti (pystysuoraan) tai horisontaalisesti (vaakasuoraan).

Toimenpide suoritetaan tähystystoimenpiteenä, joten se on operaationa riskittömämpi ja toipuminen nopeampaa kuin avoleikkauksissa (esimerkiksi mahan ohitusleikkaus). Toimenpide kestää tyypillisesti 3–4 tuntia, ja useimmat potilaat kotiutuvat seuraavana päivänä. Mahalaukun ympärille asetettavan pannan koko on säädeltävissä, sillä pantaan on kiinnitetty ohut letku, jonka toinen pää tuodaan vasempaan kylkeen tai rintalastan läheisyyteen aivan ihon alle. Pannan sisälle voidaan lisätä fysiologista suolaliuosta neulalla ihon läpi, ja samaten pantaa voidaan löysätä suolaliuosta poistamalla.

Tätä leikkaustapaa käytettiin Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien, mutta enää sitä ei käytetä.

Mahalaukun ohitusleikkaus

Mahalaukun ohitusleikkauksessa mahalaukku jaetaan kahtia pieneen yläosaan ja huomattavasti suurempaan alaosaan, minkä jälkeen kumpikin osa yhdistetään ohutsuolen eri kohtiin jollakin useammasta vaihtoehtoisesta menetelmästä. Mahan ohitusleikkauksia on suoritettu ylipainon hoidossa varsinkin Yhdysvalloissa jo 50 vuoden ajan, ja siitä onkin tullut eräänlainen standardi bariatrisille leikkauksille. Gastroplasiana eli tähystystoimenpiteenä se on tullut 2000-luvulla yhä suositummaksi.

Ohitusleikkauksista on siis olemassa kokemusta ja tutkimustietoa huomattavasti pidemmältä ajalta kuin gastroplasioista, mutta koska toimenpide suoritetaan avoleikkauksena, sen haittapuolena on yleensä gastroplastiaa pidempi toipumisaika. Nykyään mahalaukun ohitusleikkaus eli gastric by-pass leikkaus tehdään tähystysleikkauksena. Sen kesto on runsas tunti. Toipumiseen osastolla menee potilaasta riippuen 3–4 päivää. Tämän jälkeen syöminen aloitetaan nesteenä, sitten soseena, ja lopuksi jatketaan normaalilla ruoalla. Syömisen määrä vähenee radikaalisti. Ruoka-annos on 2–3 desilitraa. Leikkaus ei yksistään tehoa lihavuuteen. Lisäksi vaaditaan omaa aktiivisuutta liikuntaan ja syömisen tarkkailua loppuelämän.^lähde?

Ravintoaineiden imeytymisen estoon tähtäävät leikkaukset

Aiemmin bariatrisina leikkauksina on suoritettu jonkin verran muun muassa sappi/haimaleikkauksia ja ohutsuolen ohitusleikkauksia, joiden tarkoituksena on estää ravintoaineiden imeytyminen elimistöön. Tämäntyyppisiä leikkauksia tehdään kuitenkin nykyisin vain hyvin vähän tai ei lainkaan, sillä niihin liittyy riskejä johtuen muun muassa mahdollisista sappikomplikaatioista ja ravitsemuksellisista ongelmista.

Hyödyt

Pisimmät seurantatutkimukset bariatristen leikkausten hyödyistä ulottuvat 10 vuoteen leikkauksen jälkeen. Eri puolilla maailmaa (mm. Ruotsissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa) suoritetut seurantatutkimukset osoittavat bariatristen leikkausten tuottavan 2–3 vuodessa huomattavan painon alenemisen, joka on suurempi ja ennen kaikkea pysyvämpi kuin muilla laihdutuskeinoilla saavutetut tulokset. Tutkimuksesta riippuen leikkauksessa olleiden henkilöiden paino on vielä 10 vuotta leikkauksen jälkeenkin noin 25 % lähtöpainoa alempi. Tutkimuksissa on seurattu myös lihavuuden liitännäissairauksien esiintyvyyttä, ja havaittu leikkauksen vähentävän merkittävästi muun muassa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Myös kokonaiskuolleisuus, samoin kuin kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen, on leikkauksen läpikäyneiden keskuudessa merkittävästi verrokkiryhmää pienempi.

Potilastyytyväisyys on useimmissa tutkimuksissa todettu melko korkeaksi. Leikkauksen jälkeen henkilö saavuttaa kylläisyyden tunteen pienemmillä ruoka-annoksilla eikä siis kärsi tavanomaiseen laihduttamiseen liittyvästä näläntunteesta. Jotkut leikatut eivät kuitenkaan pääse eroon näläntunteesta. Mahalaukun kokoa rajoittavat toimenpiteet eivät vaikuta ravintoaineiden imeytymiseen, joten terveellistä ja monipuolista ravintoa nauttimalla ravintosuositusten mukaisten päivittäisannosten saaminen kaikkien ravintoaineiden osalta on täysin mahdollista.

Bariatrinen leikkaus on useimpien asiantuntijoiden mielestä myös kansantaloudellisesti varsin kannattava sijoitus. Leikkausten lasketaan maksavan itsensä takaisin muutamassa vuodessa terveydenhuoltopalvelujen ja lääkityksen tarpeen vähentyessä. Taloudellisten säästöjen ohella myös potilaan elämänlaadun koheneminen on huomattava.

Bariatrinen kirurgia ei ole kuitenkaan vähentänyt Yhdysvalloissa leikkauksen jälkeisiä terveydenhuollon kustannuksia kuuden vuoden ajanjaksolla. Leikatut ovat muita useammin sairaalahoidossa ruoansulatukseen liittyvien diagnoosien takia, joista suuri osa liittyy leikkauksen komplikaatioihin.

Riskit

Kaikkiin kirurgisiin operaatioihin liittyy riskejä ja niin myös bariatrisiin leikkauksiin. Bariatrisiin leikkauksiin liittyvä kuolleisuus on kuitenkin varsin alhainen (0,2 %). Joissakin tapauksissa pantaleikkauksen tekeminen tähystystoimenpiteenä ei onnistu: tällöin leikkaus useimmiten suoritetaan loppuun avoleikkauksena.

Mahdollisista leikkauksen jälkeisistä komplikaatioista yleisin on ns. dumping-oireyhtymä, joka johtuu ruokasulan liian nopeasta siirtymisestä ohutsuoleen ja ilmenee muun muassa ripulina, oksenteluna ja muina oireina. Leikkauksen jälkeen on esiintynyt myös reaktiivista hypoglykemiaa, jossa verensokeri nousee korkealle ja romahtaa reilusti alle normaalirajan, ihmisillä, jotka eivät sairasta diabetesta.

Bariatriset leikkaukset Suomessa

Vuonna 2007 Suomessa tehtiin 154 sairaalloisen ylipainon hoitoon tarkoitettua kirurgista toimenpidettä. Vuonna 2008 leikkausten määrä kohosi 430:een. Määrä on väkilukuun suhteutettuna pienimpiä Länsi-Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa, joka on pitkään ollut bariatristen leikkausten edelläkävijämaa, leikkausten määrä oli vstaavana aikana noin 2 000 leikkausta vuosittain.

Leikkauksia suorittavat keskussairaalat Porissa, Lahdessa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa, Seinäjoella, Vaasassa ja Rovaniemellä. Pääkaupunkiseudulla leikkaukset on keskitetty Peijaksen sairaalaan Vantaalle. Vuodesta 2018 lähtien lihavuusleikkauksia on tehty noin 1 000 vuodessa. Nykyisin Ruotsissa tehdään 6 000–7 000 lihavuusleikkausta vuodessa.

Lähteet

• Nguyen NT et al (2006). "Result of a national audit of bariatric surgery performed at academic centers: a 2004 University Health System Consortium Benchmarking Project." Arch Surg 2006; 141: 445-9. PMID 16702515
• Snow V, Barry P, Fitterman N, Qaseem A, Weiss K (2005). "Pharmacologic and surgical management of obesity in primary care: a clinical practice guideline from the American College of Physicians". Ann. Intern. Med. 142 (7): 525–31. PMID 15809464.
• Maggard MA, Shugarman LR, Suttorp M, et al (2005). "Meta-analysis: surgical treatment of obesity". Ann. Intern. Med. 142 (7): 547–59. PMID 15809466.
• Abell TL, Minocha A (2006). "Gastrointestinal complications of bariatric surgery: diagnosis and therapy". Am. J. Med. Sci. 331 (4): 214–8. PMID 16617237.
• Sjöström L, Narbro K, Sjöström CD, et al (2007). "Effects of bariatric surgery on mortality in Swedish obese subjects". N. Engl. J. Med. 357 (8): 741–52. doi:10.1056/NEJMoa066254. PMID 17715408.
• Adams TD, Gress RE, Smith SC, et al (2007). "Long-term mortality after gastric bypass surgery". N. Engl. J. Med. 357 (8): 753–61. doi:10.1056/NEJMoa066603. PMID 17715409.
• Paul E. O’Brien, MD; John B. Dixon, MBBS, PhD; Cheryl Laurie, RN, et al (2006). "Treatment of Mild to Moderate Obesity with Laparoscopic Adjustable Gastric Banding or an Intensive Medical Program". Annals of Internal Medicine 144: 625–43. Retrieved on 2008-05-11.
• Encinosa WE, Bernard DM, Chen CC, Steiner CA (2006). "Healthcare utilization and outcomes after bariatric surgery". Medical care 44 (8): 706–12. doi:10.1097/01.mlr.0000220833.89050.ed. PMID 16862031.

Aiheesta muualla

• Lihavuuden Leikkaushoito (terveyskirjasto.fi)