Kruunuvuorenranta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kruunuvuorenranta
Kronbergsstranden
Asuinaluetta rakenteilla syyskuussa 2023.
Asuinaluetta rakenteilla syyskuussa 2023.
Kaupungin kartta, jossa Kruunuvuorenranta korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kruunuvuorenranta korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 494
Pinta-ala 1,42 km² [1]
Väkiluku 2 894[2] (31.12.2022)
Osa-alueet osa Laajasalon kaupunginosaa
Postinumero(t) 00590
Lähialueet Hevossalmi, Tullisaari, Yliskylä, Kulosaari, Santahamina, Suomenlinna

Kruunuvuorenranta (ruots. Kronbergsstranden) on Helsingin Laajasalon kaupunginosaan kuuluva osa-alue, joka sijaitsee Laajasalon saaren lounaisosassa. Merkittävä osa Kruunuvuorenrannasta oli pitkään öljysataman aluetta, mutta nykyisin sen paikalle rakennetaan uutta laajaa merellistä asuntoaluetta.

Kruunuvuorenranta vahvistettiin osa-alueen nimeksi vuonna 2012. Aikaisemmin osa-alueen virallisena nimenä oli ollut Tahvonlahti (ruots. Stansvik), mutta Kruunuvuorenranta oli jo vuosia aikaisemmin tullut käyttöön suunnitellun asuntoalueen nimenä.[3][4] Alueen nimi juontuu siellä olevan korkean rantakallion vanhasta nimestä Kruunuvuori. Kalliolta näkyy monille Helsingin saarille, kuten Katajanokalle, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan. Saman vuoren mukaan on saanut nimensä myös Laajasalon ja kantakaupungin välissä oleva vesialue, Kruunuvuorenselkä, sekä sen mukaisesti myös vastarannalla, Katajanokalla sijaitseva Kruunuvuorenkatu. Kruunuvuorenranta on noin kahden kilometrin päässä Katajanokalta ja kolmen kilometrin päässä Kauppatorilta.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2021 tulipalossa tuhoutunut Villa Hällebo oli yksi Kruunuvuoren 1800-luvulla rakennetuista huviloista.
Laajasalon öljysatama poistui käytöstä vuonna 2010.

Kruunuvuorenrannan oli alun perin tarkoitus olla osa Viaporin eli Suomenlinnan linnoituskokonaisuutta Kruunuvuorenselän ympärillä. Lopulta Viaporin upseerit kuitenkin valtasivat alueen huvittelu- ja asuinpaikakseen.[6] Kruunuvuorenrannassa harjoitettiin pienimuotoista maataloutta, ja alue oli myös suosittu veneretkikohde.[6] 1800-luvulla alueelle rakentui Stansvikin kartano. Aatelismies Fredrik Vilhelm Edelheimin omistamalle kartanoalueelle rakentui muun muassa talousrakennuksia ja venevaja laitureineen.[6]

Vuonna 1906 Kruunuvuorenrannan huvila-alueen osti suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan Uno Cygnaeuksen poika Jacob Cygnaeus.[6] Alueella sijaitsi kymmenkunta huvilaa, joista osa 1800-luvulta. Vuonna 1914 saksalainen kauppaneuvos Albert Goldbeck-Löwe osti maat Cygnaeuksen suvulta. Huvila-aluetta kutsutaan yhä joskus Kissingeksi Goldbeck-Löwen huvilan mukaan.[6] Toisen maailmansodan aikana huvila-alueella majoitettiin saksalaisia sotilaita.[6] Sodan jälkeen Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta siirsi saksalaisomistuksessa olleen Kruunuvuoren Neuvostoliitolle. Tämän jälkeen alue oli neuvostoliittolaisten ja suomalaisten kommunistien juhlakäytössä.

Vuonna 1955 Palkki Oy:n perustaja vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti Kruunuvuoren huvila-alueen itselleen.[6] 1960-luvun lopulla Arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen suunnitteli alueelle asemakaavan 2 300 asukkaan lähiölle, jossa olisi ollut 78 900 kerrosneliötä. Lähiösuunnitelmia ei kuitenkaan hyväksytty, vaan alue määrättiin rakennuskieltoon. Omistaja päästi tämän jälkeen rakennukset rappeutumaan.

Helsingin kaupunki sitoi 1990-luvun lopulla alueen rakennussuunnitelmat koko Laajasalon kohtaloon. Laajasaloon on tarkoitus rakentaa Herttoniemenrannan tapainen merellinen asuinalue. Alun perin alueelle suunniteltiin Helsingin metron laajennusta, joka lähtisi Meilahdesta ja kulkisi Töölön, Kampin, Katajanokan ja Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon. Sittemmin hanke vaihtui Kruunusillat-raitiotieksi. Laajasalon ranta-alueita päästiin rakentamaan vuoden 2010 jälkeen, jolloin öljy-yhtiöiden vuokrasopimukset satama-alueella päättyivät.

Asuinalueena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuden kerrostaloalueen myötä Kruunuvuorenrannan väestö nousee yli 11 000:een.

Satama-aikana vuonna 2005 silloisessa Tahvonlahdessa asui 347 henkilöä, ja työpaikkoja alueella oli vuoden 2003 lopussa 157 henkilölle. Kruunuvuorenrannan uuden kaavan kerrosala on 550 000 kerrosneliömetriä, josta 500 000 neliötä on asuntoja ja loput palveluja sekä toimitiloja. Rakennettavien asuntojen määrä on noin 7 500[7] ja asukkaiden määrä lopulta noin 13 000.[8] Uusia työpaikkoja kerrottiin syntyvän 800.[9]

Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle syksyllä 2015,[7] ja vuoden 2022 lopussa asukkaita oli noin 2 900.[2] Alueella on kunnostettu pilaantunutta maata ja tehty myös maantäyttöjä.[7] Osa uusista asunnoista on erilaisia kaupunkipientaloja, mutta yleisilmeestä tulee kantakaupunkimainen.[7] Tornitaloista tulee korkeintaan kymmenkerroksisia.[7] Alueen julkisiksi palveluiksi rakentuvat peruskoulu, päiväkoti, leikkipuisto ja liikuntahalli, nuorisotilat sekä mahdollisesti myös ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti.[7]

Eri suunnittelualueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen öljysataman ja uusien täyttömaiden paikalle rakentuvien korttelien alue on nimetty Haakoninlahdeksi ja hieman eteläisempänä Koirasaariksi.[10] Koirasaari ja sen itäpuolinen täyttösaari erotetaan Haakoninlahdesta kanavilla.[11][12] Haakoninlahteen rakentuvat korkeimmat ja tehokkaimmat korttelit.[13] Sen länsipuolelle merenrantaan rakentuu Länsirannaksi nimetty rantarakenteiden ja -kortteleiden alue.[10] Hieman pohjoisemmaksi rakentuu Kruunuvuoren asuinalue, joka ei kuitenkaan ylety Kruunuvuorenlammen ympäristöön. Kaivoskallion luonnonsuojelualueen kupeeseen rakennetaan Hopeakallioksi nimetty alue.[10] Koirasaarentien eteläpuolelle rakennetaan Stansvikinkallion asuinalue,[10] jota on kutsuttu myös Stansvikinnummeksi.[11]

Rakentamattomiksi jäävät Stansvikin kartanon ympäristö, Kaivoskallion luonnonsuojelualue ja Kruunuvuoren huvila-alue. Ruokoisesta ja metsäisestä Stansvikinrannasta tehdään uimaranta.[10][14]

Kruunuvuorenrannan kokonaisuudessa on suunniteltu myös Borgströminmäkeä ja Gunillankalliota, jotka virallisesti kuuluvat kuitenkin viereisiin osa-alueisiin Tullisaareen ja Yliskylään.[11]

Kaitalahti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakentuvan kerrostalovaltaisen alueen pohjois­puolella sijaitsee vanha pien­talo­alue Kaitalahti, joka ei kuitenkaan virallisesti muodosta erillistä osa-aluettaan. Alue laajenee hieman Hopeakaivoksentien varressa.[7]

Kruunuvuori ja huvila-alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ränsistynyt Villa Lindberg vuonna 2015.
Kruunuvuoren keskellä sijaitsee pieni Kruunuvuorenlampi.

Entisen satama-alueen pohjoispuolella, Kaitalahden länsipuolella sijaitsee vanha Kruunuvuoreksi kutsuttu niemi, jonka maasto on paikoin kallioista ja karua, osittain taas tiheäkasvuista metsikköä. Alue on kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja geologisesti arvokas virkistysalue.[15][16] Alueella sijaitsi aikaisemmin toistakymmentä huvilaa, joista tuli vuosien saatossa hylättyjä ja pahasti rapistuneita.[17][18][19] Tonttien kaivot rapautuivat, ja talousvesi oli haettava muualta. Helsingin kaupunki suunnitteli Museoviraston kanssa ehjien huviloiden, erityisesti Villa Hällebon suojelua, kunnes se sai purkupäätöksen syksyllä 2020.[20] Keväällä 2021 Hällebo, alueen viimeinen huvilarakennus, kuitenkin tuhoutui tuhopalossa.

Kruunuvuori muutetaan puistomaiseksi lähivirkistysalueeksi. Alueen keskellä oleva Kruunuvuorenlampi ja lehmusmetsikkö ovat luonnonsuojelualuetta.[21]

Nimistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruunuvuori-nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, vuonna 1777 muodossa Kronberget ja vuonna 1933 muodossa Kruunuvuoret–Kronbergen.[11] Kruunuvuoreen perustuu myös Kruunuvuorenselkä-merenlahden nimi.[11]

Kruunuvuorenrannan uusille kaduille on annettu paljon aluksiin ja merenkäyntiin viittaavia nimiä. Sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin saaristolaivaston mukaan on nimetty Saaristolaivastonkatu ja -kuja sekä Saaristofregatinpuisto.[11] Alusten ja laivatyyppien mukaan on nimetty Brynhildankuja, Disankatu ja -kuja, Hemmemankuja, Pojamankatu, Turumankatu ja Udemankuja.[11] Useat nimet pohjautuvat alueen öljysatamahistoriaan ja muun muassa S/T Wiiri -tankkilaivaan, johon viitataan nimillä Wiirinaukio, -kallio ja -laituri.[11] 1800–1900-lukujen höyrypursien mukaan on nimetty Astridinkatu, Ellidankuja, Frejankuja, Ilonpuisto sekä Mirandankatu ja -kuja.[11]

Nimet Hakkukuja, Hopeakaivoksentie, Kaivoskallio, Kaivossepänkuja sekä Kuilukaari ja -kuja viittaavat Kaitalahden alueella sijainneeseen kaivokseen, josta louhittiin rautaa ja hopeaa.[11] Keskeinen aihepiiri on myös heraldiikka, jonka pohjalta katunimistössä on muun muassa kruunuihin ja erilaisiin hahmoihin viittaavia nimiä. Vaakunoista poimittuihin eläin- ja ihmishahmoihin perustuvat nimet Pegasoksenkuja, Salamanterinkuja, Serafinkuja, Villimiehenkuja ja Yksisarvisenkuja.

Luonto ja ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stansvikinkalliota

Stansvikinkallio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stansvikinkallio on metsäistä kallioselännettä, jonka korkein kalliolaki nousee yli kahdenkymmenen metrin korkeuteen merenpinnasta.[22] Alueella esiintyy lepakoita ja uhanalaista lahokaviosammalta.[22][23] Suunniteltu asuinrakentaminen Stansvikinkallion alueelle on herättänyt vastustusta,[24][25][26] ja rakentamista vastaan on järjestetty mielenosoituksia.[27] Rakentamisessa varauduttiin alun perin 2 000 asukkaaseen, mutta asemakaava on kuitenkin asetettu uudelleenarviointiin.[28] Päätöstä on pidetty poikkeuksellisena, koska asemakaava oli jo lainvoimainen.[29]

Varisluodonlahti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varisluodonlahdelle rakennetaan julkinen uimaranta.[14]

Kruunuvuorenrannan eteläosassa Varisluodonlahdella sijaitsee pieniä kallioisia luotoja ja samalla osa-alueen ainoat saaret: Pitkäluoto, Varisluodonkari, Varisluoto ja Katinpaasi.[30] Varisluodonkari on linnustollisesti arvokas alue.[31] Rantametsässä kasvaa lehtipuustoa, etenkin tervaleppiä, mutta myös katajia ja vanhoja kilpikaarnamäntyjä.[31] Pitkäluoto yhdistetään mantereeseen uudella kävelysillalla.[10]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen liikennejärjestelyt ovat suunnittelun kannalta haastava kohde, koska uusi asuinalue liki kaksinkertaistaa Laajasalon asukasmäärän.

Joukkoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruunuvuorenrannan ja Kruununhaan välinen lautta alkoi liikennöidä vapunpäivänä 2023. Kuvassa Amiraali-lautta Kruunuvuorenrannan laiturissa.

Joukkoliikenteen järjestämiseksi on vertailtu liityntäliikennettä Herttoniemen metroasemalle, suoraa raitiovaunuyhteyttä keskustaan ja suoraa metroyhteyttä. Metron rakentamiselle ei kuitenkaan alueella todettu olevan riittävää väestöpohjaa ennen Santahaminan siirtymistä asumiskäyttöön. Myös siltayhteys Katajanokalle tyrmättiin maisemaa vahingoittavana. Marraskuussa 2008 kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman raitiovaunuille ja kevyelle liikenteelle tarkoitettujen Kruunusiltojen rakentamisesta Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen ja sieltä Sompasaareen, mistä raitiolinja olisi jatkunut Tervasaaren kautta keskustaan.[32][33] Myös köysirataa esitettiin Kruunuvuorenrannan ja kantakaupungin välille.[34] Kaupunginvaltuusto päätti äänin 63–6 kolmen sillan kokonaisuuden (Kruunuvuorenranta–Korkeasaari, Korkeasaari–Kalasatama ja Nihti–Merihaka) rakentamisesta lopullisesti 30. elokuuta 2016.[35] Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 350 miljoonaa euroa,[36] ja liikenteen Hakaniemeen on suunniteltu alkavan alkuvuodesta 2027 ja keskustaan asti vasta myöhemmin.[37] Matka-ajan keskustaan on arvioitu olevan Kruunuvuorenrannasta noin 17 minuuttia,[38] kun taas liityntäliikennematka Herttoniemeen ja metromatka sieltä keskustaan kestävät yhteensä miltei 30 minuuttia.

Toukokuussa 2023 käynnistyi Kruunuvuorenrannan lautan ympärivuotinen liikenne Kruununhaan Meritullintorille. Matka kestää noin 20 minuuttia, ja lautat liikennöivät 50 minuutin välein. Liikenne jatkuu Kruunusillat-raitiotien avautumiseen asti vuoteen 2027.[39][40]

Henkilöautoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliikenne ohjataan Koirasaarentietä Laajasalontielle ja tätä kautta Herttoniemeen.

Näkymä Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan päin kesällä 2017. Etualan laiturin kohdalta Korkeasaareen rakennetaan Kruunuvuorensilta.

Säiliöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Öljysäiliö 468
Käytöstä poistettu tolueenisäiliö korkealla rantakalliolla.

Entisen öljysataman alueelle on jätetty muutamia öljysäiliöitä. Säiliö 468 on muutettu led-valoin koristelluksi valotaideteokseksi,[41] jota hallinnoi Helsingin Rakennusvirasto. Se hohtaa iltaisin ja öisin punaisen ja valkoisen väreissä. Valotaideteos avattiin 10. lokakuuta 2012. Teos ja sen suunnittelija Tapio Rosenius (LDC Lighting Design Collective Madrid) on palkittu useilla valaistustaidepalkinnoilla. Lähellä rantaa sijaitseva 16 metriä korkea ja halkaisijaltaan 35 metriä oleva teräksinen öljysäiliö on muutettu katetuksi ulkotilaksi, jota vuokrataan myös tapahtumakäyttöön.[42]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsinki alueittain 2017 2018. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 8.6.2019.
  2. ↑ a b Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 33) hel.fi. 2023. Viitattu 25.7.2024.
  3. ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  4. ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  5. ↑ Kruunuvuorenranta 22.2.2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.3.2008.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ a b c d e f g Kalastajakylästä kaupunginosaksi – Kruunuvuorenrannan vaiheita 1500-luvulta tähän päivään Uutta Helsinkiä. 12.12.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.9.2021.
  7. ↑ a b c d e f g Kruunu­vuorenranta Uutta Helsinkiä. 2.7.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.9.2021.
  8. ↑ Usein kysytyt kysymykset kruunusillat.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.5.2022.
  9. ↑ Kruunuvuorenranta kruunusillat.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 12.9.2023.
  10. ↑ a b c d e f Aluekohtainen aikataulukartta (PDF) Uutta Helsinkiä. 4.2.2021. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 16.9.2021. Viitattu 16.9.2021.
  11. ↑ a b c d e f g h i j Kruunuvuorenrannan nimistö vie aikamatkalle Uutta Helsinkiä. 18.11.2014. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.9.2021.
  12. ↑ Havainnekartta Kruunuvuorenrannasta valmiina (PDF) uuttahelsinkia.fi. Viitattu 17.9.2021.
  13. ↑ Haakoninlahti 2 | Asemakaavaselostus (PDF) (s. 1) hel.fi. 2012. Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto. Viitattu 16.9.2021.
  14. ↑ a b Bäckgren, Noona: Laajasaloon aiotaan rakentaa Helsingin ensimmäinen esteetön uimaranta Helsingin Sanomat. 11.8.2020. Viitattu 17.9.2021.
  15. ↑ Kaavassa suojellut alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 16.9.2021.
  16. ↑ Helsingin luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen muistutus Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan Kruunuvuoren ase­ma­kaa­vaeh­do­tuk­seen 12330 2011-004059 6.12.2015. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 16.9.2021.
  17. ↑ Kruunuvuoren huvila-alue on katoamassa Helsingissä Yle Uutiset. 1.10.2009. Viitattu 16.9.2021.
  18. ↑ Tulonen, Hannele: Kruunuvuoren huvilat tuhoutuivat hiljalleen Helsingin Sanomat. 4.12.2011. Viitattu 19.5.2021.
  19. ↑ Kruunuvuori villa hill, Helsinki dm-exp.org. Arkistoitu 12.10.2008. Viitattu 19.5.2021.
  20. ↑ Marttinen, Vesa: Yli satavuotias huvila kesti Helsingin pommituksen, mutta ilkivalta oli sille liikaa – nyt purkua odottava talo on saamassa vielä yhden mahdollisuuden Yle Uutiset. 3.1.2021. Viitattu 16.9.2021.
  21. ↑ Suunnittelu- ja kaavoituskatsaus 2022 (s. 35) 2022. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 28.6.2022.
  22. ↑ a b Stansvikinkallio / Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 12410 selostus (PDF) (s. 14–15) 24.1.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.9.2021.
  23. ↑ Varmavuori, Marjaana: Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10000 asukkaan uudessa kaupunginosassa Helsingin Sanomat. 26.7.2017. Viitattu 17.9.2021.
  24. ↑ Valtanen, Milka: Suunnitelmat merelliseen Helsinkiin nousevasta 10 000 asukkaan asuinalueesta saivat kovan kolauksen: Pieni aktiivien ryhmä sai tahtonsa läpi oikeudessa Helsingin Sanomat. 24.6.2019. Viitattu 17.9.2021.
  25. ↑ Torvinen, Pekka: Luonnonsuojelijat kerääntyivät seuraamaan Stansvikin "lopun alkua" –  Helsinki piti katselmuksen kaadettaviin puihin Helsingin Sanomat. 20.9.2021. Viitattu 22.9.2021.
  26. ↑ Vanhojen puiden luontopolku, Stansvik, Laajasalo 21.8.2020. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 16.9.2021.
  27. ↑ Huuskonen, Matti: Taistelu öljysataman kainalosta Helsingin Sanomat. 21.10.2023. Viitattu 23.10.2023.
  28. ↑ Kymäläinen, Simo: Helsinki käänsi kelkkansa lähimetsien rakentamisessa: Vartiosaari säilyy virkistysalueena ja Stansvikin asuntoja harkitaan uudelleen Yle Uutiset. 29.9.2021. Viitattu 4.3.2022.
  29. ↑ Valtanen, Tero: Jopa 1 200 asuntoa vaakalaudalla Helsingissä poikkeuksellisen kaavamuutoksen vuoksi – ympäristöministeri: "Ei pidä missään nimessä tulla tavaksi" Yle Uutiset. 3.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  30. ↑ Museovirasto pyytää Helsingiltä siltaselvitystä Yle Uutiset. 13.4.2012. Viitattu 17.9.2021.
  31. ↑ a b Kruunuvuorenranta / Osayleiskaavaehdotus ja maankäyttösuunnitelmaehdotus | Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön (PDF) (s. 9) 4.2.2008. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 17.9.2021.
  32. ↑ http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/Uutiset/Uutiset&CACHEPARAM=raitio_silta#raitio_silta[vanhentunut linkki] Uutinen Helsingin kaupungin verkkosivuilla 13.11.2008
  33. ↑ http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2008/Halke_2008-11-12_Kvsto_20_El/30ACB9D4-4D43-43E7-8505-5C8665957360/Laajasalon_raidevaihtoehtojen_jarjestelmatarkastel.html[vanhentunut linkki] Kaupunginvaltuuston esityslista
  34. ↑ Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 11.1.2007 (Lausunto valtuustoaloitteista, jotka koskevat köysirataa Laajasaloon) Helsingin kaupunki. Arkistoitu 25.8.2008. Viitattu 31.3.2008.
  35. ↑ Kartat ja kuvat | Uutta Helsinkiä www.uuttahelsinkia.fi. Viitattu 1.9.2016.
  36. ↑ Taipale, Taru: Kruunusillat-raitiotien hinta on noussut kymmenillä miljoonilla euroilla Rakennuslehti. 20.1.2021. Viitattu 9.4.2021.
  37. ↑ Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusillat-hankkeen raitiotien hinnan korotuksen ja rakentamisen vaiheissa sttinfo.fi. 25.8.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 15.9.2021.
  38. ↑ Blogi 7: Linjastoehdotuskyselyn tuloksia, osa 3 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 13.6.2022.
  39. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Uusi mat­kus­ta­jia ve­tä­nyt HSL:n "työ­mat­ka­laut­ta" aloit­ti – tar­kas­ta­jat is­ki­vät heti Helsingin Uutiset. 2.5.2022. Viitattu 3.5.2023.
  40. ↑ Takala, Sami: Kruunuvuoren­rantaan pääsee maanantaista alkaen lautalla Helsingin Sanomat. 30.4.2023. Viitattu 3.5.2023.
  41. ↑ Avoin valo- ja ääniteos Öljysäiliö 468:ssa stadissa.fi. Viitattu 16.9.2021.
  42. ↑ http://ksv.hel.fi/fi/projektisivu/kruunuvuorenranta/silo468 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kruunuvuorenranta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kruunuvuorenranta&oldid=22531848”