Koutero

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koutero
(Ковдор)
Kovdor
vaakuna
vaakuna
Murmanskin alue Venäjällä, alla Koutero alueella
Murmanskin alue Venäjällä, alla Koutero alueella

Koutero

Koordinaatit: 67.5632°N, 30.4750°E

valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Murmanskin alue
Piiri Kouteron piiri
Perustettu 1953
Kaupungiksi 1965
Väkiluku (2010) 18 820
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Suuntanumero(t) +7 81535









Kouteroa talvisaikaan

Koutero (ven. Ковдо́р, Kovdor) on kaupunki ja kaupunkipiirin keskus Murmanskin alueella Venäjällä lähellä Suomen rajaa. Koutero toimii Kouteron piirin (kaupunkipiirikunta) keskuksena. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Kouteron piirissä asui kaikkiaan 21 297 henkeä. Enemmistö väestöstä (18 820 ihmistä) asui Kouteron kaupungissa; loput olivat maaseutukylien asukkaita.[1]

Kouteron avolouhos keskustan tuntumassa

Kaupungissa sijaitsee avolouhostyyppinen rautakaivos ja siellä tuotetaan myös apatiittia. Lisäksi alueella on sahoja ja laajoja metsänhakkuita. Kouteroon johtaa 117 km:n pituinen rautatie Muurmannin radalta Kantalahdesta.[2] Paikkakunnan nimi perustuu läheisen Kouterojärven nimeen; sana on saamelaista alkuperää ja tarkoittaa käärmettä.lähde?

Ensimmäiset malmilöydöt tehtiin ja kaivostoiminta alueella aloitettiin 1932, mutta toiminta katkesi toisen maailmansodan aikana. Asutuskeskus perustettiin kun suurimittainen kaivostoiminta ja rikastuslaitoksen rakentaminen aloitettiin 1953. Vuonna 1956 Kouteroon valmistui rautatieyhteys, ja siitä tuli kaupunkityyppinen taajama. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1965. Kaivoskaupungit Nikel, Zapoljarnyi ja Kovdor olivat neuvostoaikana suljettuja kaupunkeja, joihin pääsi vierailemaan vain rajavartiopalvelun myöntämällä erikoisluvalla.lähde?

  1. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel -taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 1.11.2012. (venäjäksi)
  2. Helena Raunio: Soklin kaivoshankkeeseen uppoaisi miljardi. Tekniikka & Talous, 15.2.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.2.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]