Koraanin mystiset kirjaimet
Koraanin mystiset kirjaimet (arab. حُرُوف مُقَطَّعَات, ḥuruuf muqaṭṭaʿāt) ovat yhteensä 29 suuran alussa olevia kirjaimia tai kirjainyhdistelmiä, joiden merkitys on tuntematon. Kirjaimia esiintyy seuraavissa suurissa: 2–3, 7, 10–15, 19–20, 26–32, 36, 38, 40–46, 50 ja 68. Kirjaimet on kirjoitettu yhteen, mutta eivät muodosta tulkittavissa olevia sanoja. Esimerkiksi kuusi suuraa (2, 3, 29, 30, 31 ja 32) alkaa kirjaimilla ALM (luetaan ’alif, lām, mīm). Yhdistelmä ḤM (ḥā, mīm) esiintyy seitsemässä peräkkäisessä suurassa (40–46), ALR (’alif, lām, rā) viidessä (10, 11, 12, 14,15). Joissakin tapauksissa on vain yksi kirjain, kuten Ṣ (ṣād) suurassa 38.[1]
Tulkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosisatojen mittaan on esitetty valtava joukko tulkintoja kirjainten merkityksestä.[2]
Al-Tabari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]900-luvulla al-Tabari (838–923) esitteli useita teorioita esimerkiksi kirjainyhdistelmän ḤM tulkinnasta: kirjaimet eivät liity tosiinsa, vaan viittaavat Jumalan kahteen nimeen; kyseessä on Jumalan esittämä kirous ja yksi hänen nimistään; kyseessä on yksi Koraanin nimistä; ne ovat aakkosten kirjaimia; se on suuran nimi. Tabari itse ratkaisee kirjainten arvoituksen siten, että mystiset kirjaimet ovat toisistaan irrallisia ja tarkoittavat useita eri asioita, niiden joukossa Jumalan kaikki nimet ja hänen ominaisuutensa. [3]
Jaakko Hämeen-Anttila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalainen arabisti Jaakko Hämeen-Anttila katsoo, että kirjaimet vastaavat valaformulaa ja niiden tarkoituksena on luoda otollista tunnelmaa Koraanin sanoman vastaanottamiselle. [4]
Christoph Luxenberg
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Christoph Luxenberg on hakenut ratkaisua syyrialais-antiokialaisen kirkon perinteestä. Liturgiseen rukouskirjaan merkittiin lyhenteillä jumalanpalvelustekstien esittämistapa. Kristillisissä kirkoissa hetkijumalanpalvelus (officium) koostuu edelleen psalmeista, hymneistä ja Raamatun lukukappaleista. Käytetyt lyhenteet viittasivat siihen, millä sävelmällä aloituspsalmi kuului laulaa, mikä psalmi oli kyseessä tai oliko mukana vuorolaulua. [5]
Koraanin yksittäiset kirjaimet voisivat vastaavasti olla viittauksia tiettyyn psalmiin ja kirjainyhdistelmät olisivat lyhenteitä. Suurat itse olisivat varhaiskristillisiä hartaustekstejä.[6]
Esimerkiksi ALM on Abu Musa al-Haririn mukaan lyhenne arameankielisestä lauseesta ”Herra puhui minulle” (emar lii Maaryaa). Lause esiintyy usein Vanhassa testamentissa.[5] Psalmit mainitaan Koraanissa yhdeksän kertaa, joten psalttari oli Koraanin tekstien kirjoittajille tuttu teos. Esimerkiksi suurat 57, 59, 61, 62 ja 64 alkavat lauseella: ”Kaikki mikä on taivaassa ja maassa, ylistää Jumalaa.” Lause on peräisin psalmista 69:35 ”Taivas ja maa ylistäkööt häntä.” [6] Kun TH (Tää, Hää) tulkitaan syyroaramean pohjalta, se tarkoittaa "Hän (Herra) on hyvä".[7] Kirjain Q voisi viitata psalmiin ja tulla sanasta "qaddish" (Pyhä Hän on/olkoon).[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997, 3. p. 2008. ISBN 952-9842-15-5
- Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0 Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
- Tabari: Selections from the Comprehensive Exposition of the Interpretation of the Verses of the Qur'an. Volume I. Te Royal Aal al-Bayt Institute for Islamic Thought, 2017. ISBN 978 1911141 25 9