Ketokeltto
| Ketokeltto | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Alaheimo: | Cichorioideae[1] |
| Suku: | Keltot Crepis |
| Laji: | tectorum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Crepis tectorum |
|
| Katso myös | |
Ketokeltto (Crepis tectorum) on asterikasvien heimoon ja kelttojen sukuun kuuluva kasvilaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketokeltto on 10–40 senttimetrin korkuiseksi kasvava yksi- tai kaksivuotinen ruoho, jolla on kalju, maitiaisnesteellinen varsi. Lehdet ovat tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti; lehtilapa on suikea tai lähes tasasoukka.
Ketokeltto kukkii kesä-syyskuussa; pölyttäjinä toimivat kärpäset, perhoset ja pistiäiset. Sen mykerömäisten kukintojen leveys on 1–2 senttimetriä. Kukat ovat kalvakankeltaisia ja kielimäisiä. Heteitä on viisi. Emiö on yhdislehtinen, yksivartaloinen ja kaksiluottinen. Litteän pähkylähedelmän kärjessä on valkoisia hapsihaivenia.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketokelttoa kasvaa alkuperäisenä Euraasiassa. Se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan ja Grönlantiin.[2]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäisenä ketokeltto kasvaa Suomessa avoimilla, ravinteisilla kallioilla, jyrkänteillä, kuivilla kedoilla ja lintuluodoilla. Se on kuitenkin huomattavasti yleisempi uutena tulokkaana ihmisen elinpiirissä pelloilla, kesannoilla, sorakuopissa, joutomailla, tienvarsilla ja ratapihoilla, minne se on todennäköisesti levinnyt heinänviljelyn myötä.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketokeltolla on Suomessa kaksi alalajia kallioketokeltto (subsp. tectorum) ja pahtaketokeltto eli pahtakeltto (subsp. nigrescens), joista jälkimmäinen on rauhoitettu koko Suomessa. Sen eroja nimialalajiin ovat muun muassa pienempi koko, leveätyvisemmät lehdet ja isommat mykeröt. Varsinainen pahtaketokeltto kasvaa Suomessa vain kahdessa paikassa Utsjoella ja Sallassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Asteraceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 19.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Crepis tectorum L. Plant of the World Online. Viitattu 19.3.2021. (englanniksi)