José de Jesús Corona
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Syntymäaika | 26. tammikuuta 1981 | |
| Syntymäpaikka |  Guadalajara, Meksiko
| |
| Pelipaikka | maalivahti | |
| Pituus | 176 cm | |
| Paino | 70 kg | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 2002–2004 2004–2009 2009– |
Club Atlas Estudiantes Tecos Cruz Azul
|
47 (0) 168 (0) 135 (0) |
| Maajoukkue | ||
| 2005 – 2004, 2012 |
Meksiko Meksikon olympiajoukkue
|
52 (0)[1] 15 (0) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 20. heinäkuuta 2013. | ||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Meksiko
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| CONCACAF Gold Cup | |||
 Kultaa |
Yhdysvallat 2009 | ||
 Hopeaa |
Yhdysvallat 2007 | ||
| Pan-Amerikan kisat | |||
| Kultaa |
Meksiko 2011 | ||
 Olympialaiset
| |||
| Kultaa |
Lontoo 2012 | ||
José de Jesús Corona, joskus lyhennettynä José Corona (s. 26. tammikuuta 1981), on meksikolainen jalkapallomaalivahti, joka edustaa seuratasolla meksikolaista Cruz Azulia. Corona pelaa myös Meksikon jalkapallomaajoukkueessa. Corona on sekä seurajoukkueensa, että Meksikon maajoukkueen ykkösmaalivahti.
Seuraura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]José Corona aloitti ammattilaisuransa Club Atlasissa, Meksikon korkeimmalla sarjatasolla Liga MX;ssä. Corona pelasi Atlasissa kaksi kautta ollen joukkueen ykkösmaalivahti ja tärkeä pelaaja joukkueelleen. Vuonna 2004 Corona siirtyi Atlasista Estudiantes Tecosiin. Estudiantes kuitenkin lainasi Coronan vuodeksi 2005 synnyinkaupunkinsa joukkueeseen, Club Deportivo Guadalajaraan, jossa hän pelasi viisi ottelua, mukaan lukien Copa Libertadoresin ottelun argentiinalaista Boca Juniorsia vastaan, jossa Corona pelasi erinomaisesti. Samana vuonna, 2005, Coronan lainapesti päättyi, ja hän palasi takaisin Estudiantesiin. Corona pelasi Estudiantesissa tämän jälkeen vuodet 2005-2009, jolloin hän oli joukkueen ykkösmaalivahti ja torjui joukkueen maalilla yhteensä 168 ottelussa. Kesällä 2009, Corona siirtyi kolmen vuoden sopimuksella Cruz Azuliin, jossa hänelle oltiin luvattu ykkösmaalivahdin rooli. Jo ensimmäisenä vuotenaan Corona auttoi joukkueen Meksikon liigassa toiselle sijalle. Vuonna 2010 Corona valittiin Meksikon liigan Aperturan parhaaksi maalivahdiksi. Vuonna 2011, Coronan pelatessa Cruz Azulissa, hän osallistui kentällä kesken ottelun puhjenneeseen tappeluun, mistä hän sai lyhyen pelikiellon. Vuonna 2012 Corona palkittiin Meksikon liigan Clausuran parhaana maalivahtina, ja samana vuonna hän myös allekirjoitti jatkosopimuksen Cruz Azuliin. Vuonna 2013 Corona oli tärkeä osa Cruz Azulin joukkuetta, joka voitti Meksikon cupin.
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]José Coronan ensimmäinen maajoukkueturnaus, oli Ateenan kesäolympialaiset 2004, joihin Meksikon tuolloinen päävalmentaja Ricardo La Volpe hänet valitsi. Olympialaiset sujuivat Meksikon joukkueelta melko heikosti, ja joukkue putosi kisoissa, niukasti, jo alkulohkovaiheessa. Meksiko keräsi alkulohkossa neljä pistettä, pelattuaan tasapelin Malin kanssa, hävittyään Etelä-Korealle ja voitettuaan Kreikan.
José Corona teki maajoukkuedebyyttinsä Meksikon jalkapallomaajoukkueessa, huhtikuussa 2005, Chicagossa pelatussa harjoitusmaaottelussa Puolaa vastaan. Meksikon tuolloinen päävalmentaja Ricardo La Volpe valitsi Coronan Meksikon joukkueeseen vuoden 2005 Maanosaliittojen cupiin, hänen pelattuaan erinimaisesti Guadalajaran maalilla vuoden 2005 aikana. Corona oli kuitenkin kisoissa Meksikon varamaalivahti, ja kokenut Oswaldo Sanchez kantoi joukkueessa ykkösmaalivahdin vastuun. Meksiko voitti turnauksessa alkulohkonsa, ja selvitti tiensä aina välieriin, jossa se hävisi Argentiinalle rangaistuspotkuilla, ja joutui näin ollen kisojen pronssiotteluun, isäntamaa Saksaa vastaan. Saksa voitti runsasmaalisen ottelun 4-3, ja voitti samalla Maanosaliittojen cupin pronssia, Meksikon jäädessä neljänneksi.
La Volpe valitsi Coronan Meksikon kokoonpanoon myös vuoden 2005 CONCACAF Gold Cupiin, Pohjois-Amerikan mestaruuskisoihin. Corona aloitti kisat Meksikon ykkösmaalivahtina ja pelasi Meksikon kisojen ensimmäisessä ottelussa, vierailijajoukkue Etelä-Afrikkaa vastaan, jonka Etelä-Afrikka voitti 2-1. Ottelun jälkeen Meksikon päävalmentaja La Volpe penkitti Coronan, ja nosti Meksikon maalille seuraavaan otteluun Moises Muñozin. Muñoz pelasi Meksikon maalivahtina kaikki turnauksen jäljellä olleet ottelut, mukaan lukien ensimmäisen pudotuspelikierroksen ottelun Kolumbiaa vastaan, jonka Meksiko hävisi 2-1 ja putosi turnauksesta.
Lokakuussa 2005, Corona pelasi Meksikon maalilla ensimmäiset MM-karsintaottelunsa. 8. päivä hän pelasi Meksikon maalilla 5-2 voitto-ottelussa Guatemalaa vastaan ja 12. päivä hän pelasi tappio-ottelussa Trinidad & Tobagoa vastaan.
Corona valittiin Meksikon joukkueeseen, edustamaan Meksikoa, myös vuoden 2006 MM-kisoihin, Saksaan. Vuoden 2005 Maanosaliittojen cupin tapaan, myös 2006 MM-kisoissa Oswaldo Sanchez oli Meksikon ykkösmaalivahti, ja pelasi myös joukkueen kaikki ottelut turnauksessa. Meksiko voitti kisojen avausottelussaan Iranin 3-1, jonka jälkeen se pelasi 0-0 tasapelin Angolan kanssa ja hävisi Portugalille. Näin ollen Meksiko sijoittui lohkossaan kakkostilalle, ja kohtasi näin ollen ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Argentiinan. Argentiina voitti tasaisen ottelun 2-1, Maxi Rodriguezin tehtyä Argentiinan voittomaalin aivan ottelun loppuhetkillä. Vuoden 2006 MM-kisoihin päättyi Ricardo La Volpen päävalmentaja-aika Meksikon maajoukkueessa, ja hänen seuraajakseen nimitettiin Hugo Sanchez.
Myös Sanchez luotti Oswaldo Sancheziin Meksikon ykkösmaalivahtina, ja näin ollen Coronan roolina oli edelleen olla Meksikon varamaalivahti. Corona pelasi koko Sanchezin päävalmentajakaudella vain yhden maaottelun, mutta kuului silti maajoukkueen vakiopelaajiin, kakkosvahdin roolissa. Coronan Sanchez valitsi myös vuoden 2007 CONCAF Gold Cupiin, jossa Oswaldo Sanchez oli jälleen Meksikon ykkösmaalivahti. Meksiko menestyi turnauksessa hyvin, mutta hävisi loppuottelussa Yhdysvalloille, ja Meksikon joukkue saavutti näin ollen kisoista hopeamitalit.
Vuoden 2008 aikana Meksikon tulokset heikkenivät suuresti Hugo Sanchezin toimiessa päävalmentajana, ja niinpä hän sai potkut maajoukkueen päävalmentajan paikalta loppuvuonna 2008. Tämån jälkeen Meksikon päävalmentajaksi tuli ruotsalainen Sven-Göran Eriksson, jonka johdolla maajoukkue pelasi heikosti, ja maaliskuussa 2009 Eriksson sai potkut Meksikon maajoukkueesta.
Vuonna 2009 Meksikon päävalmentajaksi palkattiin Javier Aguirre, joka oli ennen valmentanut Meksikoa vuoden 2002 MM-kisoissa. Aguirren päävalmentaja-aikana Corona pelasi kaksi maaottelua, harjoitusmaaottelut Guatemalaa ja Kolumbiaa vastaan vuonna 2009 ja näytti olevan Aguirren suunnitelmissa vuoden 2010 MM-joukkueeseen, Etelä-Afrikan järjestämiin kisoihin. Aguirre ei kuitenkaan nimennyt Coronaa Meksikon alustavaan MM-joukkueeseen kesäkuun alussa, ja lopulliseen MM-joukkueeseen Aguirre valitsi maalivahdeiksi Luis Michelin, Guillermo Ochoan ja Oscar Perézin. Meksiko selvisi MM-kisoissa 16 parhaan joukkoon, mutta hävisi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Argentiinalle 3-1 ja putosi jatkosta. Kisojen jälkeen Aguirre erosi Meksikon päävalmentajan tehtävästä.
Vuonna 2011 Meksikon uudeksi päävalmentajaksi nimettiin Jesús Ramirezin lyhyen päävalmentaja-ajan jälkeen José Manuel de la Torre. Corona pelasi ensimmäisen maaottelunsa de la Torren alaisuudessa, harjoitusmaaottelussa Bosnia-Herzegovinaa vastaan helmikuussa 2011. De la Torre valitsi Coronan Meksikon joukkueeseen sekä vuoden 2011 CONCACAF Gold Cupiin että saman vuoden Copá Americaan, mutta pudotti Coronan joukkueesta kummastakin turnauksesta, johtuen joukkotappelusta Meksikon liigassa, johon myös Corona oli osallistunut.
Tammikuussa 2012 Corona de la Torre kutsui Coronan jälleen Meksikon maajoukkueeseen ja nosti Coronan maansa ykkösmaalivahdiksi. Corona pelasi kesä- ja syyskuussa 2012 neljä perättäistä MM-karsintaottelua Meksikon maalilla, Guyanaa, El Salvadoria ja kahdesti Costa Ricaa vastaan, jotka Meksiko voitti kaikki. Helmikuussa 2013 Corona piti Meksikon maalilla tärkeän nollapelin, 0-0 tasapelissä Jamaikaa vastaan. Kesäkuussa 2013, Corona pelasi Meksikolle jälleen kolme MM-karsintaottelua, Jamaikaa, Panamaa ja Costa Ricaa vastaan, joista Meksiko voitti yhden ja pelasi kahdesti tasapelin.
De la Torre valitsi odotetusti Coronan Meksikon joukkueeseen vuoden 2013 Maanosaliittojen cupiin. Corona pelasi turnauksen Meksikon ykkösmaalivahtina, ja pelasi Meksikon kaksi ensimmäistä alkulohko-ottelua turnauksessa. Corona teki muutaman loistavan torjunnan Meksikon avausottelussa Italiaa vastaan, muttei kuitenkaan onnistunut auttamaan joukkuettaan voittoon, sillä Italia voitti ottelun 2-1. Corona pelasi Meksikon maalilla myös seuraavan lohko-ottelun Brasiliaa vastaan, jonka Meksiko hävisi 2-0. Meksikon viimeisessä lohko-ottelussa Japania vastaan, jossa joukkueen putoaminen pudotuspeleistå oli jo varmaa, de la Torre peluutti Meksikon maalilla kakkosmaalivahti Guillermo Ochoaa. Meksiko voitti ottelun 2-1, ja sijoittui näin lohkonsa kolmanneksi.
Karsinnoissa vuoden 2014 MM-turnaukseen Meksiko saavutti heikkoja tuloksia, ja johtuen surkeista tuloksista de la Torre sai potkut päävalmentajan tehtävistä. Tilalle palkattiin Miguel Herrera, joka vei Meksikon MM-turnaukseen jatkokarsintojen kautta. Jatkokarsinnoissa Herrera kuitenkin peluutti maalilla Moises Munozia.
MM-turnauksessa Meksiko pelasi A-lohkossa isäntämaa Brasilian, Kamerunin ja Kroatian kanssa. Corona valittiin Meksikon MM-joukkueeseen, mutta hän jäi kakkosvahdiksi Guillermo Ochoan taakse. Meksiko eteni lohkostaan jatkoon lohkokakkosena, voittaen Kroatian (3-1) ja Kamerunin (1-0) sekä pelaten maalittoman tasapelin Brasilian kanssa.
Pudotuspeleissä Meksiko kuitenkin kärsi 2-1 tappion Hollannille ja näin ollen putosi jatkosta. Corona oli käyttämätön vaihtopelaaja jokaisessa Meksikon MM-ottelussa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- José Corona, Goal.com
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mexico – Record International Players rsssf. Viitattu 24.7.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- José Corona, Goal.com
1 O. Sánchez | 2 C. Suárez | 3 C. Salcido | 4 R. Márquez | 5 R. Osorio | 6 G. Torrado | 7 A. Naelson | 8 P. Pardo | 9 J. Borgetti | 10 G. Franco | 11 R. Morales | 12 J. Corona | 13 G. Ochoa | 14 G. Pineda | 15 J. Castro | 16 M. Méndez | 17 F. Fonseca | 18 A. Guardado | 19 O. Bravo | 20 R. García | 21 J. Arellano | 22 F. Rodríguez | 23 L. Pérez | Valmentaja Lavolpe
1 Corona | 2 Rodríguez | 3 Salcido | 4 Márquez | 5 Reyes | 6 H. Herrera | 7 Layún | 8 Fabián | 9 Jiménez | 10 dos Santos | 11 Pulido | 12 Talavera | 13 Ochoa | 14 Hernández | 15 Moreno | 16 Ponce | 17 Brizuela | 18 Guardado | 19 Peralta | 20 Aquino | 21 Peña | 22 Aguilar | 23 Vázquez | Valmentaja M. Herrera
1 Jo. Corona | 2 Ayala | 3 Salcedo | 4 Márquez | 5 Gutiérrez | 6 J. dos Santos | 7 Layún | 8 Fabián | 9 Jiménez | 10 G. dos Santos | 11 Vela | 12 Talavera | 13 Ochoa | 14 Hernández | 15 Moreno | 16 Herrera | 17 Je. Corona | 18 Guardado | 19 Peralta | 20 Aquino | 21 Álvarez | 22 Lozano | 23 Gallardo | Valmentaja Osorio