Janne Aikalan surma
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Janne Samuel Aikala (17. lokakuuta 1975 Turku – 14. toukokuuta 1986 Turku) oli suomalainen 10-vuotias koulupoika, jonka antikvariaatin hoitaja Jorma Patjas surmasi keväällä 1986.[1]
Murhapäivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runosmäen kaupunginosassa asunut Janne Aikala oli lähtenyt keskiviikkona 14. toukokuuta 1986 kotoaan pianotunnilleen Turun keskustaan iltapäivällä hieman tavallista aikaisemmin poiketakseen menomatkalla keskustassa olevaan divariin.[2] Hänellä oli mukanaan rahat jolla maksaa soittotunti, ja hän sai muutaman markan ylimääräistä rahaa jotka sai käyttää divariin.[1] Soittotunnin oli määrä alkaa kello 16. Hän ei saapunut koskaan paikalle ja pojan vanhemmat tekivät hänestä katoamisilmoituksen.[1] Janne Aikala tunnettiin kilttinä, hyvätapaisena ja täsmällisenä.[2] Etsinnöissä käytettiin muun muassa merivartioston helikoptereita ja lämpökameroita, mutta tuloksetta.
Ruumiin löytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lauantaina 17. toukokuuta kello 21.45 aikaan polkupyöräilevä pariskunta löysi Janne Aikalan ruumiin Liedosta, 20 kilometrin päässä Turun keskustasta Turun–Tampereen-valtatien varrelta.[2] Poliisin tutkimuksissa ilmeni, että uhri oli kuollut kuristamalla, eikä onnettomuuden seurauksena kuten aluksi epäiltiin. Poliisi arvioi tekijän toimineen paniikissa, koska ruumista ei ollut edes yritetty peitellä.[2]
Poliisi sai tapaukseen liittyen satoja yleisövihjeitä, vaikka Janne Aikalan liikkeistä ei ollut kovin varmoja tietoja. Ainoa suhteellisen luotettava havainto oli, kun hän oli jäänyt pois linja-autosta noin kello 15.25 Läntisellä Pitkälläkadulla lähellä paikkaa, jonne hän oli menossa soittotunnille. Tapauksen järkyttämät, tuntemattomiksi jääneet henkilöt perustivat pankkitilin tutkinnan jouduttamiseksi. Tapauksen selviämiseen johtavasta vihjeestä luvattiin 10 000 markan palkkio.[2]
Viranomaiset kuulivat kaikkia Turun keskustan alueella toimineiden kirjakauppojen pitäjiä. Tekijä ei lopulta jäänyt poliisin haaviin yleisövihjeiden, vaan poliisin oman tutkinnan perusteella. Iltalehti kertoi 31. toukokuuta 1986, että poliisin säilössä istui miespuolinen liikkeenharjoittaja, jolla ei ollut esittää pitävää alibia Janne Aikalan katoamisen aikoihin.[2] 41-vuotias antikvariaatinhoitaja Jorma Patjas vangittiin kuulusteltavaksi, koska pojan oletettiin olleen elossa viimeksi hänen kauppatiloissaan. Kuulusteluissa Patjas tunnusti surmanneensa Aikalan, väittäen tappaneensa uhrinsa vahingossa. Patjas kertoi nauttineensa runsaasti alkoholia tapahtumapäivää edeltävänä iltana sekä surmapäivän aamuna.[1]
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Divariin tultuaan Aikala oli mennyt myymälän takatilaan, missä verhojen takana oli esillä seksivälineitä, jotka eivät Patjaksen kertoman mukaan olleet soveliaita lapsille. Aikala ei ollut välittänyt Patjaksen huomautuksista, mistä tämä hermostui.[1] Patjas alkoi pahoinpidellä poikaa retuuttamalla tätä niskasta ja lyömällä tämän päätä seinää vasten, jolloin tämä oli menettänyt tajuntansa. Patjas pelästyi luullensa tappaneensa pojan ja laittoi liikkeen ikkunaan "Pieni hetki" -lapun pitääkseen asiakkaat loitolla. Tämän jälkeen Patjas sitoi Aikalan kädet ja jalat, laittoi pojalle suukapulan ja kantoi takahuoneeseen. Tämän tehtyään Patjas meni asunnolleen juomaan lisää alkoholia, jättäen pojan sidottuna antikvariaattinsa takatiloihin.[1]
Illalla Patjas meni takaisin liikkeelleen vapauttamaan Aikalaa. Patjas rauhoitteli hätääntynyttä Jannea tarjoamalla tälle Coca-Colaa. Patjas sai ensin suostuteltua, ettei tapahtumista kerrottaisi kenellekään. Aikala kuitenkin uhkasi Patjasta pian ilmiannolla, "Kerronpas kaiken poliisille ja sinä joudut linnaan." Tästä Patjas suuttui ja kuristi pojan kuoliaaksi köydenpätkällä. Välittömästi teon tehtyään Patjas kätki ruumiin isoon pahvilaatikkoon ja vei sen huoneensa perälle. Tämän jälkeen hän meni asunnolleen nukkumaan.[1]
Seuraavana aamuna, torstaina, Patjas avasi liikkeensä normaalisti. Illalla kaupan suljettuaan Patjas siirsi pahvilaatikon ruumiineen Opelinsa takaosaan ja etsi rauhallista paikkaa, mihin voisi hylätä ruumiin. Patjas heitti ruumiin pahvilaatikosta päätien vierellä olevaan ojaan ja ajoi kotiinsa. Pahvilaatikon ja Aikalan mukana olleen nuottivihon Patjas oli jättänyt asuntonsa roskalavalle.
Tuomio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jorma Patjas tuomittiin raastuvanoikeudessa tammikuussa 1987 pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen ja maksamaan Aikalan perheelle korvauksia 21 500 markkaa. Oikeuden päätökseen murhasta vaikutti se, että uhrina oli puolustuskyvytön lapsi, ja että uhria oli pahoinpidelty ja pidetty sidottuna ennen surmatekoa. Mielentilatutkimuksen mukaan Patjas oli ollut tekohetkellä täydessä ymmärryksessä.[2]
Turun hovioikeus arvioi teon heinäkuussa 1987 tapoksi, koska sen mielestä Patjas ei surmannut uhriaan vakaasta harkinnasta. Hovioikeus otti kuitenkin raastuvanoikeuden tavoin huomioon, että uhri oli puolustuskyvytön lapsi ja antoi ankaran, 12 vuoden ja 1 kuukauden vankeusrangaistuksen.
Heinäkuussa 1988 korkein oikeus arvioi teon murhaksi ja tuomitsi Patjaksen elinkautiseen.
MTV:n Rikospaikka-ohjelman mukaan Patjas armahdettiin 13 vankeusvuoden jälkeen. Patjas kuoli 10. lokakuuta 2016.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953–1990
- Pohjolan poliisi kertoo 1988 (Artikkeli: Jannen tapaus)
- Korkeimman oikeuden päätös 5.7.1988
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953–1990
- ↑ a b c d e f g h Antti Halonen: Pikku-Janne murhattiin antikvariaatissa. Iltalehti 11.6.2022, Viikonvaihde s. 12–13. Alma Media.
- ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Patjas Jorma Olavi, Turun hautausmaa hautakartta.fi. Viitattu 6.12.2023.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannes Markkula: Suomalainen murha 1953–1990
- Pohjolan poliisi kertoo 1988 (Artikkeli: Jannen tapaus)