Jana Pittman
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Jana Pittman | |||
Maa:  Australia
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Pariisi 2003 | 400 m aj | |
| Kultaa |
Osaka 2007 | 400 m aj | |
Jana Pittman (s. 9. marraskuuta 1982 Eastwood, Australia) on australialainen yleisurheilija, jonka päämatka oli 400 metrin aitajuoksu.[1]
Pittman voitti 1998 Australian alle 18-vuotiaiden mestaruuden 400 metrin aitajuoksussa. Seuraavana vuonna hän voitti maansa alle 18-vuotiaiden mestaruudet 200 metrin juoksussa, 400 metrin juoksussa sekä 400 metrin aidoissa. Samana vuonna hän kilpaili Bydgoszczin alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa, joissa hän voitti kultaa 400 metrin aidoissa ajalla 57,87 ja sijoittui 400 metrin sileällä seitsemänneksi ajalla 55,06. Vuonna 2000 Pittman sivusi nuorten ME-aikaa 400 metrin aidoissa. Hän kilpaili lajissa Sydneyn olympialaisissa, mutta karsiutui alkuerissä ajalla 56,76. Myöhemmin samana vuonna hän voitti Santiago de Chilessä nuorten MM-kultaa sekä 400 metrin sileällä ajalla 52,45 että 400 metrin aidoissa ajalla 56,27. Vuoden päätteeksi IAAF palkitsi hänet vuoden Rising Star -palkinnolla.[1]
Pittman voitti 400 metrin aidoissa maansa mestaruuden vuosina 2001 ja 2002. Vuonna 2002 hän voitti Kansainyhteisön kisoissa 400 metrin aitajuoksun ajalla 54,40[1] ja oli voittamassa samoissa kisoissa kultaa 4 × 400 metrin viestijuoksussa.[2] Hän voitti MM-kultaa Pariisin MM-kisoissa 2003 ajalla 53,22. Seuraavana vuonna hän sijoittui Ateenan olympialaisissa viidenneksi. Melbournen Kansainyhteisön kisoissa 2006 hän voitti 400 metrin aitajuoksun[1] sekä oli voittamassa kultaa pitkässä viestissä.[3]
Pittman voitti 400 metrin aitojen maailmanmestaruuden Osakassa 2007 ajalla 53,31. Samana syksynä hän sijoittui toiseksi IAAF:n yleisurheilufinaalissa.[1]
Pittman kerää täytettyjä vompattileluja. Hän maalaa aina ennen kilpailuja sormen- ja varpaankyntensä edustamansa tahon väreihin. Hän myös käyttää aina kilpailuissa entisen harjoittelukumppaninsa Melinda Gainsford-Taylorin antamaa rannekorua.[1] Pittman avioitui brittiläisen 400 metrin aitajuoksija Chris Rawlinsonin kanssa vuonna 2006. He erosivat vuonna 2009 ja ero astui voimaan vuoden 2010 alkupuolella. Muutamaa kuukautta myöhemmin he kuitenkin menivät uudelleen naimisiin. He erosivat toistamiseen vuonna 2011. Heillä on yksi lapsi.[4]
Pittmanilla oli silikonirinnat, jotka hän poistatti vuonna 2010, koska ilmoitti tavoittelevansa tosissaan olympiakultaa 2012 Lontoosta[5]. Hän kuitenkin lopetti yleisurheilu-uransa maaliskuussa 2012 loukkaantumisten takia. Huhtikuussa 2012 hän ilmoitti siirtyvänsä kilpasoutajaksi tavoitteenaan Rio de Janeiron olympialaiset 2016.[6] Joulukuussa 2012 hän ilmoitti tavoittelevansa pääsyä vuoden 2014 Sotšin talviolympialaisiin rattikelkkailussa.[7] Sotšissa hän sijoittui 14:nneksi parinaan Astrid Radjenovic. Vuoden 2013 rattikelkkailun MM-kisoissa Pittman ja Radjenovic sijoittuivat 16:nneksi ja rattikelkkailun maailmancupissa he ovat sijoittuneet parhaimmillaan seitsemänneksi tammikuussa 2013.[8]
Henkilökohtaiset ennätykset yleisurheilussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde: IAAF[1]
- 100 metrin juoksu: 11,94 (2001)
- 200 metrin juoksu: 23,60 (1999)
- 300 metrin juoksu: 36,34 (2003)
- 400 metrin juoksu: 50,43 (2003)
- 800 metrin juoksu: 2.04,03 (2005)
- 100 metrin aitajuoksu: 13,92 (2000)
- 400 metrin aitajuoksu: 53,22 (2003)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Jana Pittman Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport3/commonwealthgames2002/bsp/statistics/events/athletics_results.stm
- ↑ http://www.melbourne2006.com.au/Schedule%20and%20Results/By%20Sport/Athletics/Sat%2025%20Mar/Results/Result%20-%20AT1404E0100001?ScheduleItemID=29078
- ↑ Gullan, Scott: Jana Pittman on track for second divorce from Chris Rawlinson 16.4.2011. Herald Sun. Viitattu 14.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Helsingin Sanomat: Juoksija poistatti silikonirintansa olympiamitalin takia 4.1.2010
- ↑ Gullan, Scott: Track star Jana Pittman wants to row to Rio Olympics heraldsun.com.au. 27.4.2012. Herald Sun. Viitattu 14.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Entinen yleisurheilutähti haluaa olympiakisoihin – rattikelkkailijana! yle.fi. 6.12.2012. Yle Urheilu. Viitattu 6.12.2012.
- ↑ Jana Pittman IBSF. Arkistoitu 21.3.2017. Viitattu 20.3.2017. (englanniksi)
|
1980: Bärbel Broschat | 1983: Jekaterina Fesenko | 1987: Sabine Busch | 1991: Tatjana Ledovskaja | 1993: Sally Gunnell | 1995: Kim Batten | 1997: Nezha Bidouane | 1999: Daimí Pernía | 2001: Nezha Bidouane | 2003: Jana Pittman | 2005: Julija Petšonkina | 2007: Jana Rawlinson | 2009: Melaine Walker | 2011: Lashinda Demus | 2013: Zuzana Hejnová | 2015: Zuzana Hejnová | 2017: Kori Carter | 2019: Dalilah Muhammad | 2022: Sydney McLaughlin | 2023: Femke Bol |
