Jälkiehkäisy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jälkiehkäisy on raskauden ehkäisyä ennen kuin alkio kiinnittyy kohtuun. Jälkiehkäisyä käytetään suojaamattoman yhdynnän jälkeen, tai jos käytetty ehkäisymenetelmä on pettänyt esimerkiksi kondomin hajoamisen tai unohtuneen ehkäisypillerin vuoksi. Suomessa jälkiehkäisyyn käytetään kahta hormonaalista jälkiehkäisymenetelmää tai kuparikierukkaa.

Jälkiehkäisyn toiminta ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkiehkäisyssä alkion kiinnittyminen kohtuun estetään hormonaalisesti tai kuparikerukalla. Jälkiehkäisy on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin yhdynnän jälkeen sitä käytetään. Valmisteesta riippuen jälkiehkäisyä tulisi käyttää korkeintaan 3–5 päivän kuluttua suojaamattomasta yhdynnästä. Jos alkio ehtii kiinnittymään, jälkiehkäisy on tehoton.[1]

Jälkiehkäisyä käytetään, jos ehkäisyä ei ole käytetty lainkaan tai jos käytetty ehkäisymenetelmä on pettänyt. Ehkäisy voi pettää esimerkiksi, kun kondomi rikkoutuu tai luiskahtaa paikoiltaan yhdynnän aikana. Muita syitä voivat olla ehkäisypillerin unohtuminen, kierukan poistuminen paikoiltaan tai ehkäisylaastarin irtoaminen.[1][2]

Hormonaalinen jälkiehkäisy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkiehkäisyyn käytetään tavallisesti hormonaalisesti toimivia jälkiehkäisypillereitä. Pilleri on otettava mahdollisimman nopeasti suojaamattoman yhdynnän jälkeen, mieluiten 12 tunnin sisällä tai viimeistään kolmen tai viiden vuorokauden sisällä riippuen valmisteesta.[3] Suun kautta otettavat jälkiehkäisytabletit toimivat viivästyttämällä tai estämällä ovulaation eli munasolun irtoamisen. Tällöin munasolu ja siittiöt eivät kohtaa eikä hedelmöitystä tapahdu.[1] Hormonaalisen jälkiehkäisyn teho voi olla heikompi, jos hoidettava on ylipainoinen.[3] Hormonaalisten jälkiehkäisyvalmisteiden käyttöön liittyvät sivuvaikutukset ovat erittäin yleisiä. Noin 50% valmisteita käyttäneistä kokee pahoinvointia.[4]

Hormonaaliset jälkiehkäisyvalmisteet Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on markkinoilla kahdenlaisia hormonaalisia jälkiehkäisyvalmistetta:

  • Keltarauhashormonia sisältäviä levonorgestreelivalmisteita ovat NorLevo, Levodonna ja Postinor. Levonorgestreelivalmisteita tulisi käyttää viimeistään 72 tunnin eli kolmen vuorokauden kuluttua yhdynnästä.[1]
  • Ulipristaalia sisältäviä tuotteita myydään nimillä EllaOne ja Femke. Myös Ulipristaaliasetaattituotteita suositellaan käytettävissä 72 kuluessa yhdynnästä, mutta niiden teho saattaa olla keltarauhashormonituotteita tehokkaampi 72–120 tunnin eli 3–5 vuorokauden sisällä yhdynnästä.[1]

Hormonaaliset jälkiehkäisytuotteet ovat Suomessa reseptivapaita itsehoitovalmisteita. Apteekista asiakkaalle luovutetaan vain yksi (1 tabletin) pakkaus kerrallaan. Apteekin henkilökunta neuvoo valmisteen käytössä. Lääkkeen voivat nykyisin hakea apteekista kaikenikäiset itsehoitovalmisteena reseptivapaasti. Aiemmin alle 15-vuotiaat tarvitsivat lääkärin kirjoittaman reseptin.[3][5]

Kuparikierukka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkiehkäisyyn voidaan käyttää myös kohtuun asetettavaa kuparikierukkaa, joka on asetettava paikoilleen viiden päivän sisällä yhdynnästä.[1] Kun kierukka on asetettu, siittiöt eivät pääse liikkumaan ja alkio kiinnittymään kohdun limakalvoille.[3] Ehkäisyteholtaan kuparikierukka on hormonaalista ehkäisyä tehokkaampaa. Jälkiehkäisytablettia käyttävistä raskaaksi tulee 1–5 % ja kuparikierukkaa käyttävistä 0,1 %.[3] Kierukka voidaan jättää paikalleen pidempiaikaiseksi ehkäisyratkaisuksi.[1]

Jälkiehkäisyn Käypä hoito -suositukset Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkiehkäisyn Käypä hoito -suosituksen mukaan jälkiehkäisyvalmisteita tulisi tarvittaessa luovuttaa raskaudenehkäisyneuvonnan yhteydessä kunnallisen terveydenhuollon toimipisteissä, esimerkiksi ehkäisyneuvoloissa. Vaikka jälkiehkäisyä on saatavana apteekeista ilman reseptiä, sitä saatetaan hakea apteekin sijaan terveydenhuollosta pelkojen, syyllisyyden tunteiden tai varattomuuden vuoksi.

Erityisesti kondomia pääasiallisena ehkäisymenetelmänä käyttävien tulisi tietää, miten toimia jos kondomiehkäisy epäonnistuu. Käypä hoito -työryhmä suosittaa yhden jälkiehkäisypakkauksen säilyttämistä kotona näiden tilanteiden varalta. Alle 18-vuotiaille jälkiehkäisyn hakijoille suositellaan yksilöllistä seksuaaliterveysneuvontaa.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Käypä hoito -suosituksen potilasversio
  2. ↑ Jälkiehkäisy on tarkoitettu hätätapausten varalle Hyväkysymys.fi. 29.3.2019. Viitattu 4.9.2021.
  3. ↑ a b c d e Jälkiehkäisy Terveyskirjasto. 6.10.2017. Viitattu 19.3.2018.
  4. ↑ Emergency Contraception | Encyclopedia.com www.encyclopedia.com. Viitattu 4.9.2021.
  5. ↑ Jälkiehkäisyvalmisteiden toimittamisen ikäraja itsehoidossa poistuu - Uutinen - Fimea 5.3.2015. Fimea. Arkistoitu 20.3.2018. Viitattu 19.3.2018.
  6. ↑ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Jälkiehkäisyn Käypä hoito -suositus. Duodecim 2006; 122: 114–22. Päivitys 10.11.2010

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jälkiehkäisy&oldid=22665468”