Ivan Passer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ivan Passer
Ivan Passer Karlovy Varyn elokuvajuhlilla vuonna 2008
Ivan Passer Karlovy Varyn elokuvajuhlilla vuonna 2008
Henkilötiedot
Syntynyt10. heinäkuuta 1933
Praha, Tšekkoslovakia
Kuollut9. tammikuuta 2020 (86 vuotta)
Reno, Nevada, Yhdysvallat
Ammatti elokuvaohjaaja, elokuvakäsikirjoittaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Ivan Passer (10. heinäkuuta 1933 Praha – 9. tammikuuta 2020 Reno) oli tšekkiläinen elokuvaohjaaja ja elokuvakäsikirjoittaja, joka tunnetaan yhtenä 1960-luvun tšekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon keskeisistä tekijöistä. Prahan kevään jälkeen Passer emigroitui Yhdysvaltoihin ja jatkoi uraansa ohjaamalla useita elokuvia.[1]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika Tšekkoslovakiassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ivan Passer kasvoi Tšekkoslovakiassa natsivallan aikana. Hänen isänsä lähetettiin työleirille ja äitinsä osallistui vastarinnan toimintaan. Passerin kasvatti hänen isoisänsä. Teini-iässä kommunistisesta Tšekkoslovakiasta oli tullut osa itäblokkia ja Passer erotettiin koulusta ”kansan vihollisena”.[1] Passer opiskeli elokuvakäsikirjoittamista Prahan elokuvakoulussa FAMUssa, josta monet tšekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon keskeisistä tekijöistä tulivat.[2] Hän olikin aluksi käsikirjoittaja ja apulaisohjaaja Milos Formanin elokuvissa.[3] Passer ja Forman olivat opiskelleet jo ennen elokuvakoulua samassa sisäoppilaitoksessa, joka oli tarkoitettu sodassa vanhempansa menettäneille lapsille.[1][4]

Passerin, Formanin, Jaroslav Papousekin ja muiden samanhenkisten elokuvantekijöiden ryhmä teki työtä tiiviisti yhdessä ja kehtti tyylin, jossa oli paljon yhtäläisyyksiä.[3] Elokuvat olivat komedioita ja ne kuvattiin ulkona luonnollisessa valossa.[1] Elokuvissa käytettiin amatöörinäyttelijöitä. Vaikka kohtaukset näyttävät usein spontaaneilta ja improvisoiduilta, ne olivat tarkasti käsikirjoitettuja.[5] Tšekkoslovakian todellisuudessa elokuvista, jotka kuvasivat ympäröivää yhteiskuntaa ja ihmisiä realistisesti tuli väistämättä myös poliittisia.[6]

Passer ohjasi ensimmäisen oman lyhytelokuvansa Fádní odpoledne (suom. Tylsä iltapäivä) vuonna 1964. Elokuvan piti olla osa uuden aallon manifestiksikin kutsuttua Perličky na dně (suom. ”Syvyyden helmet”) -episodielokuvaa, joka julkaistiin vuonna 1966. Passerin osuus kuitenkin leikattiin lopullisesta elokuvasta ja julkaistiin erikseen.[7] Passerin ensimmäinen ja ainoa ohjaus Tšekkoslovakiassa oli hänen itsensä mukaan sattuma. Vuonna 1965 julkaistun Kasvoista kasvoihin (tšek. Intimní osvětlení) -elokuvan ohjaamista ehdotti Passerille käsikirjoittaja Vaclav Sasek,[8] joka oli rahapulassa. Passer suostui ilmeisesti ystävänpalveluksena projektin ohjaajaksi, vaikka ei uskonut, että elokuva tulisi tehtyä.[9] Nykyisin lähes juonetonta ja tunnelmiin keskittyvää esikoisohjausta pidetään yhtenä Tšekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon keskeisistä elokuvista. Kriitikko Ian Johnston kirjoitti vuonna 2006, miten ”ehkä missään muussa elokuvassa ei kirkastu ... uuden aallon henki samalla tavalla kuin Ivan Passerin kevyessä ja raikkaassa mestariteoksessa Kasvoista kasvoihin.[10]

Aika Yhdysvalloissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1968 Neuvostoliiton joukot lopettivat Prahan keväänä tunnetun vapauden ajan. Passer lähti maasta Formanin kanssa alkuvuonna 1969. Ohjaajat teeskentelivät olevansa matkalla lomalle Itävaltaan. Rajavartija tunsi Formanin ja päästi heidät rajan yli ilman viisumeita. Molemmat siirtyivät Yhdysvaltoihin.[4] Kaksi vuotta myöhemmin Passer ohjasi toisen elokuvansa, vuonna 1971 julkaistun Syntynyt voittamaan (engl. Born to Win), joka kertoi narkomaanin tarinan. Se, että Passer teki aiheesta herkän ja realistisen komedian ei miellyttänyt kaikkia kriitikoita.[1][11] Toinen Yhdysvalloissa ohjattu elokuva oli vuonna 1974 julkaistu esikaupunkikomedia Laki ja epäjärjestys (engl. Law and disorder), jossa lähiön asukkaat organisoivat vartijaryhmän suojautuakseen väkivallalta.[1]

Vuonna 1981 julkaistiin film noir -trilleri Cutterin kosto (engl. Cutter's Way), jota pidetään yleisesti Passerin Yhdysvaltojen ajan onnistuneimpana elokuvana.[1] 1990-luvulla Passer työskenteli televisiossa ja ohjasi muun muassa vuonna 1992 julkaistun, neljällä Emmy-palkinnolla ja Golden Globe-palkinnoilla palkitun televisioelokuvan Stalin I ja II (engl. Stalin).[4][11] Passer kertoi Film Comment -lehden haastattelussa, miksi hän teki niin vähän töitä Yhdysvalloissa: ”Kieltäydyn tekemästä väkivaltaisia elokuvia. Ne ovat minusta vaarallisia. Näin oikeaa väkivaltaa toisessa maailmansodassa.”[4] Hän on myös kertonut olleensa tuskastunut siihen, miten tuottaja puuttuivat Yhdysvalloissa elokuvien tekemiseen.[11]

Perintö ja arvostus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Passer muistetaan yhtenä tšekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon keskeisistä hahmoista.[12] Hänen ohjauksensa Kasvoista kasvoihin on uuden aallon rakastetuimpia teoksia.[10] Esimerkiksi brittiläinen elokuvaohjaaja Ken Loach on kertonut saaneensa vaikutteita Passerin työstä.[13] Toisin kuin monet muut uuden aallon ohjaajista Passer onnistui jatkamaan uraansa myös Yhdysvalloissa ja toi myös Yhdysvalloissa ohjaamiinsa elokuviin joitakin Tšekkoslovakiassa kehitettyjä ideoita.[14] Passerin Yhdysvalloissa ohjaamat elokuvat ovat kuitenkin laadultaan epätasaisia, eikä hänestä tullut yhtä menestynyttä ja suosittua kuin läheisestä ystävästään Milos Formanista.[4][10][15]

Valikoitu filmografia ohjaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Badley, Linda & Palmer, R. Barton & Schneider, Steven Jay: Traditions in world cinema. Edinburgh University Press, 2006. ISBN 978-0-8135-3873-0 (englanniksi)
  • Hames, Peter: Czech and Slovak cinema: Themes and tradition, s. 151–156. Edinburgh University Press, 2009. ISBN 978 0 7486 2081 4 (englanniksi)
  • Paul, David W.: Politics, art and commitment in the East European cinema. London: Macmillan, 1983. ISBN 978-0-333-34979-3 (englanniksi)
  • Pendergast, Tom & Pendergast, Sara: International dictionary of films and filmmakers, s. 184–186. Detroit: St. James Press, 2000. 44818539 ISBN 978-1-55862-451-1 (englanniksi)
  • Thompson, Kristin & Bordwell, David: Film history : an introduction. (Kindle Edition) New York: McGraw Hill, 2019. ISBN 978-0-07-351424-6 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Bergan, Ronald: Ivan Passer obituary www.theguardian.com. 17.10.2020. the Guardian. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Paul 1983 s. xi
  3. ↑ a b Hames 2009 s. 58
  4. ↑ a b c d e Saperstein, Pat: Ivan Passer, Director of ‘Cutter’s Way,’ Dies at 86 variety.com. 10.1.2020. Variety. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Hames 2009 s. 59
  6. ↑ Badley ym. 2006 s. 5
  7. ↑ Howard, Cerise: Pearls of the Deep, or Five Masterly Apprentices’ Guides to Bohumil Hrabal’s Gift of the Gab – Senses of Cinema www.sensesofcinema.com. Sense of Cinema. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Hames 2009 62–63
  9. ↑ Brook, David: Intimate Lighting Blu-Ray Review blueprintreview.co.uk. 29.4.2018. Blueprint: Review. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
  10. ↑ a b c David Hudson: From Intimate Lighting to Cutter’s Way: Ivan Passer The Criterion Collection. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
  11. ↑ a b c Genzlinger, Neil: Ivan Passer, Noted Czech Director Who Went to Hollywood, Dies at 86 www.nytimes.com. 14.1.2020. The New York Times. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Thompson & Bordwell 2019 s. 416
  13. ↑ Badley ym. 2006 s. 77
  14. ↑ Badley ym. 2006 s. 78
  15. ↑ Paul 1983 s. 266

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ivan_Passer&oldid=22710422”