Horn (suku)

Horn-suvut olivat Suomen keskiajalta lähtien Suomen vaikutusvaltaisimpia aatelissukuja.

Suomalainen Horn-suku jakaantuu kolmeen haaraan, joiden täydelliset Ruotsin ritarihuoneeseen rekisteröidyt nimet ovat seuraavat:

• Horn af Åminne, ns. Joensuun sukuhaara. Elää kreivillisenä sukuna nro 92.
• Horn af Kanckas, ns. Kankaisten sukuhaara. Sammunut.
  • Horn af Björneborg, Horn af Kanckaksen kreivillinen sukuhaara, Porin kreivit. Sammunut.
    • Horn af Marienborg, Horn af Kanckaksen vapaaherrallinen sukuhaara, Liivinmaan Alūksnen (ruots. Marienborg) vapaaherrat. Sammunut.
    • Horn af Ekebyholm, Horn af Kanckaksen eräs vapaaherrallinen, myöhemmin kreivillinen sukuhaara. Sammunut.

Lisäksi Ruotsissa on Horn-nimellä tunnettuja aatelissukuja:

• Horn af Rantzien, vaikutti Suomessa jo keskiajalla ja on sukua yllä mainituille Horneille avioliittojen kautta. Suvun jäseniä elää Ruotsissa.
• von Horn, Pommerilainen aatelissuku, joka tuli Ruotsiin 1600-luvulla.

Suomessa elää Horn-nimeä kantavia henkilöitä, jotka eivät kuulu yllä mainittuihin sukuihin eivätkä ole aatelisia.^lähde?

Suomalaisten Horn-sukujen kantaisä

Suomalaisen Horn suvun kantaisänä pidetään 1381–1415 mainittua asemies Olof Matssonia, Varsinais-Suomesta. Hän oli yksi niistä rälssimiehistä, jotka 1386 sinetöivät erään laamanninvaalikirjeen. Hän kantoi sinettinsä vaakunakilvessä suvussa käytettyä sarvi-tunnusta jo 1381. Olof Matsson omisti maata Paimion Sattialassa mutta asui Halikossa. Hänen asuinkartanonsa saattoi tuolloin olla Joensuun kartano (Åminne).

Olof Matssonin vaimo on oletettavasti Katariina Olavintytär (Catarina Olafsdotter). Olofilla oli viisi tunnettua poikaa.

• Jöns Olofsson (1420–1436), asemies, joutui riitaan balttilaisen aatelismiehen Hans Dalhusenin kanssa. Tämä aloitti Jönsia vastaan yksityissodan ja poltti hänen kartanonsa Halikossa. Jöns Olofsson oli Söderköpingin herrainpäivillä lokakuussa 1436. Jöns Olofssonin vaimon nimeä ei tiedetä. 1440-luvulla hänet surmasi varsinaissuomalainen rälssimies Gödik Gödikinpoika Fincke, joka säilytti henkensä sopimalla 1447 suvun kanssa korvauksista ja lahjoittamalla Turun tuomiokirkolle tilan Sauvosta.
• Mathias Olaus (1438–1448), pappi, nousi Uppsalan tuomiorovastiksi 1438–1448.
• Petrus Olaus (1447–1448), pappi, Nauvon kirkkoherra, ja hän oli mahdollisesti sama Petrus Olaus, joka toimi Turussa 1434 keisarillisena notaarina ja joka piti Uppsalan hiippakunnan pappismiehenä hallussaan Korppoon kirkkopitäjää.
• Jakob Olofsson (1439–1448), asemies, omisti tiloja Halikossa, Perniössä ja Mynämäellä, mutta hänen ei tiedetä hoitaneen julkisia tehtäviä. Jakob Horn otti osaa Turun kokoukseen 1439, missä Suomen aateliset ja "hyvät miehet" käsittelivät "valtakunnalle tähdellisiä asioita" eli hyväksyivät Kaarle Knutson Bonden valtakunnanhoitajaksi. Tämä sukuhaara sammui miehen puolelta 1540-luvulla. Jakob Olofssonin tyttäristä tunnetaan Birgitta-niminen nunna ja Cecilia, jonka aviomies Porvoon kuninkaankartanon vouti Tuve Månsson käytti Natt och Dag-suvun vaakunaa. Hän toimi Porvoon läänin voutina 1470 ja 1480.
• Henrik Olofsson (1407–1448), asemies, Joensuun kartanon herra. Hän sai Suomessa käyneeltä kuningas Eerik XIII Pommerilaiselta vuonna 1407 verovapauden tiloihinsa. Hän teki suvun kannalta merkittävän naimakaupan naidessaan Turun linnanpäällikön Klas Lydekesson Djäknin tyttären Cecilian. Hornit saivat avioliiton kautta useita tiloja, muun muassa Kankaisten kartanon Maskusta, sekä vaikutusvaltaa.

Klas Henrikssonin (Horn) jälkeläiset

Hornien laaja suku polveutuu edellä mainitun Henrik Olofssonin pojasta, Klaus Henrikinpoika Hornista (noin 1440–1520), Etelä-Suomen laamanni ja valtaneuvos sekä Viipurin linnan komentaja, joka oli kaksi kertaa naimisissa. Hänen ensimmäisestä avioliitostaan laamanni Kristiern Frillen tyttären Kristinan kanssa syntyivät:

• Krister Klasson (k. 1520), josta sai alkunsa Hornien Joensuun sukuhaara, Horn af Åminne.
• Birgitta Klasson, joka meni naimisiin Hevonpään herran, asemies Peder Nilssonin (Jägerhorn af Spurila) kanssa (mainitaan 1500).
• Margareta Clasdotter, joka meni naimisiin tuomari Jöns Andersson Garpin (1484–1510) kanssa.

Klas Henrikssonin toisesta avioliitosta Vehkalahden perijättären Kristina Jakobsdotter Salmenkylän kanssa syntyi:

• Henrik Klasson (1512–1595), josta sai alkunsa Hornien Kankaisten sukuhaara, Horn af Kanckas.

Lähteet

• Kansallisbiografia, Seppo Suvanto ja Anneli Mäkelä-Alitalo
• Eric Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel, 1970
• Kaarlo Blomstedt, Horn-suvun alkuhistoria, Historiallinen Arkisto 27:3, 1918