Hippolyte et Aricie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hippolyte et Aricie, 3. näytöksen kahdeksas kohtaus.

Hippolyte et Aricie (suom. Hippolytos ja Arikia) on Jean-Philippe Rameaun ensimmäinen tragédie en musique, joka ensiesitettiin 1. lokakuuta vuonna 1733 ja joka aikaansai aikanaan valtavan kohun Ranskan oopperapiireissä. Aikalaisen kirjeen mukaan "jotkut pitivät sitä hienostuneena ja Lullyä parempana, toiset taas äärimmäisen monimutkaisena ja yksitoikkoisena". Säveltäjä oli yli 50-vuotias säveltäessään ensimmäisen oopperan ja hän oli aikaisemmin kirjoittanut pääasiassa kosketinsoitinmusiikkia. Teoksen libretto pohjaa kreikkalaiseen mytologiaan, joka on suodatettu ranskalaisen kirjallisuuden kautta. Simon-Joseph Pellegrinin kirjoittaman libreton perustana käytettiin Jean Racinen tragediaa Phèdre (1677).

Oopperan musiikki uudisti oopperoiden orkestrointia energisyydellään ja nopeilla tempoillaan. Lisäksi Rameau käytti edeltäjiään rohkeammin dissonansseja.