Harjun stadion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harjun stadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti Ihantolantie 1, 40720 Jyväskylä
Koordinaatit 62°14′40.9″N, 025°44′26.9″E
Avattu 1926
Remontoitu 2000
Laajennettu 1952
Omistaja Jyväskylän kaupunki
Kenttä Luonnonnurmi
Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 4 500
  • Pääkatsomo: 1 600
  • Avokatsomo: 500
Kentän mitat

100 m × 64 m

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Harjun stadion on Jyväskylässä Harjulla sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Stadion toimii JJK:n sekä JyPK:n kotikenttänä. Stadionin kapasiteetti on 4 500 katsojaa[1].

Siellä järjestetään vuoden 2026 Kalevan kisat. Samana vuonna stadioni täyttää myös 100 vuotta. Ennen sitä stadionille on luvassa noin 12 miljoonan euron remontti.[2]


Jyväskylän urheilutoiminnan kehittyminen 1910-luvulla aiheutti tilanteen, jossa Hippoksella majaa pitäneen raviurheilun ja muun toiminnan välille syntyi kitkaa ja muut lajit alkoivat puuhata omaa kenttähanketta. Yleisurheilukilpailuja käytiin kuitenkin Hippoksen raviradalla aina 1920-luvun puoleen väliin saakka kunnostamalla rata erityisesti niitä varten. Samoihin aikoihin oli kuitenkin heitetty ilmaan ajatus urheilukentästä suositulle retkeily- ja virkistysalueelle, Harjulle. Asiaa puitiin kokouksesta kokoukseen kunnes vuonna 1923 saatiin lopullinen päätös Harjun stadionin rakentamisesta. Kenttä vihittiin käyttöön vuonna 1926.

Harju oli suomalaisen huippupesäpallon tapahtumien näyttämönä 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. 1950-luvulla valtaisan suosion saaneen pesäpallon takia stadionille rakennettiin 2 000-paikkainen katsomo. Kuuluisaksi kenttä tuli paikallisotteluiden kaudella, jolloin tavanomaiset katsojamäärät olivat 4 000–6 000 hengen suuruisia.

Jalkapalloa Harjulla on pelattu 1930-luvulta lähtien. Harjun yleisurheilupaikat modernisoitiin ensi kerran vuonna 1950, jolloin jo stadioniksi muodostuneella areenalla pidettiin ensimmäiset Kalevan kisat. Jalkapalloilijoiden oli määrä siirtyä Hippokselle 1960-luvulla, mutta kun Hippoksen kentästä tulikin lopulta hiekkakenttä, siirtyivät pesäpalloilijat vuonna 1968 sinne jalkapallon jäädessä Harjulle. Päätökseen vaikutti keskeisesti Pesäpalloliiton linjaus kieltää SM-sarjan pelit nurmikentillä.

Harjun stadionia on kunnostettu useaan otteeseen. Merkittävimmät muutostyöt on tehty esimerkiksi vuonna 1965, jolloin radoille valettiin kumiasfatti. Katsomo katettiin vuosina 1979–1981. Seuraava suurempi kasvojenkohotus tehtiin Kalevan kisoja 1992 silmällä pitäen, jolloin kentälle rakennettiin tilapäiset istuinkatsomot lähes 10 000 hengelle. Rakenteet tuotiin suoraan jalkapallon EM-kilpailujen jäljiltä Tukholman seudun stadioneilta.[3]

Veteraanien EM-kisoja 2000 varten stadion päätyi jälleen remonttiin. Vanha betoninen kaarrekatsomo purettiin ja tilalle rakennettiin muun muassa huoltotilat, pukuhuoneet, kokoustila, kahvio sekä toimistotilat katsomoiden yläosaan. Remontin kustannukset olivat noin 700 000 euroa.[4]

Vuonna 2017 stadionin juoksurata sai Mondo-päällysteen.[3]

Harjulla on kiinteitä katsomopaikkoja noin 2 100, joista katetussa pääkatsomossa 1 600, avokatsomossa 500. Lisäksi stadionilla on siirrettäviä katsomoita.

Harjun Stadionilla pelattujen jalkapallo-otteluiden yleisöennätys on JJK:n nimissä. 6. elokuuta 2011 HJK:ta vastaan pelattua ottelua seurasi 5 576 katsojaa.[5]

  1. Jalkapallokirja 2014, s. 464. Suomen Palloliitto, 2014.
  2. Jyväskylän Harjun stadionista tulee oikea stadion vasta satavuotisjuhliin – 12 miljoonaa euroa varattu historian suurimpaan remonttiin yle.fi. Viitattu 30.7.2023.
  3. a b Mero, Antti (toim.): Jyväskylän Kenttäurheilijoiden tie Suomen yleisurheilun ykkösseuraksi, s. 18, 26, 115. Jyväskylä: Jyväskylän Kenttäurheilijat, 2018. ISBN 978-952-94-0543-5
  4. http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/laitokset/harju/Kehittyminen[vanhentunut linkki]
  5. Sarjakärki HJK haki vieraspisteet Harjun ennätysyleisön edessä. FC JJK. 6.8.2011. Suomen Palloliitto. Viitattu 6.8.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]